Eräänä päivänä tässä keväällä toimistohuoneeni ovella oli jälleen lappu ”Kokous käynnissä, hiljaisuus kiitos!”. Tästä inspiroituneena veljeni antoikin minulle lempinimen Kokous-Anssi. Täytyy itsekin myöntää, että ei tuo välttämättä ihan väärä lempinimi ole. Muutama viikko sitten Kuivasmäen Anu kyseli seuraavan blogikirjoituksen perään ja silloin lupasin, että kirjoittelen kunhan kevään kokousruuhka on ohi. Ja kunhan keksin aiheen. Samalla hetkellä sen keksinkin; kokoukset ja luottamustoimet.
Olen henkilökohtaisesti jäsenenä ehkä noin viidessätoista ja yrityksemme vajaassa kymmenessä yhdistyksessä tai liitossa. Suuressa osassa yhdistyksistä olen mukana vain maksavana rivijäsenenä, muutamassa hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä ja kahdessa puheenjohtajana. Lisäksi minulla on VPK:n palokunnan päällikön tehtävä, joka poikkeaa palokuntaperinteistä johtuen muista yhdistyksistä ja jota voisi lähimmin verrata yrityksen toimitusjohtajan tai yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävään. Kokouksia ja tehtävää siis riittää.
Olen henkilökohtaisesti jäsenenä ehkä noin viidessätoista ja yrityksemme vajaassa kymmenessä yhdistyksessä tai liitossa.
Yhdistystoimintaan pääsin ensi kerran tutustumaan palokunnassa nuoriso-osastosta 16-vuotiaana miehistöön siirryttyäni. Heti ensimmäisessä syyskokouksessa joku, taisi olla Poukan Hessu, ehdotti minua ja Koskisen Pasia kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi, mutta onneksi joku keksi, että ehkä olisi hyvä ensimmäinen kokous katsella ja opetella toimintaa. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi meidät taidettiin valita. Tämän jälkeen pyyntöjä eri yhdistysten ja liittojen hallituksiin ja puheenjohtajaksi on tullut useita. Parinkymmenen vuoden harjoittelun jälkeen olen oppinut viime vuosina sanomaan myös ei. Tehtäviä oli uhkana kasaantua niin paljon, ettei niiden hoitaminen kunnolla ollut enää mahdollista. Mielenkiintoisista pesteistä on tietenkin harmillista kieltäytyä, mutta minusta on reilua tehdä hommat kunnolla, jos niihin lupautuu.
Erilaisissa yhdistyksissä ja liitoissa toimiessa on mielenkiintoista seurata kuinka erilaista kokoustaminen voi olla. Sääntömääräiset kevät-, syys- tai vuosikokoukset menevät kaikissa organisaatioissa sääntöjen ja byrokratian mukaan, mutta hallitusten työskentelyssä on huomattavia eroja. Joissain mennään täysin esityslistan mukaan, pyydetään puheenvuorot ja aloitetaan puheenvuoro sanomalla ”Arvoisa puheenjohtaja”. Toisissa hallituksissa kokous voi olla vapaata keskustelua, josta sitten sihteeri yrittää laatia jonkinlaisen pöytäkirjan, jotta muistettaisiin mitä on päätetty. Mitä isommasta organisaatiosta puhutaan ja mitä enemmän rahaa toiminnassa pyörii, varsinkin julkista rahoitusta, sitä järjestelmällisempi toiminta on välttämätöntä.
Itse puheenjohtajana ollessa yritän palavereissa ja kokouksissa rohkaista kaikkia puhumaan, vaikka vähän väkisin ”lypsämällä”.
Olen laittanut merkille, että mitä isompi hallitus, sitä enemmän on jäseniä, jotka eivät koko kokouksen aikana sano mitään, korkeintaan äänestyksissä avaavat suunsa. Kokemukseni perusteella arvioisin, että noin kolmasosa jäsenistä on äänessä paljon ja joka asiasta, kolmasosa jonkin verran ja kolmasosa on näitä hiljaisia. Toki on luonnollista, että hallituksen jäseneksi tullessa menee hetki ennen kuin pääsee sisään toimintakulttuuriin, mutta jos ei vielä viidenkään vuoden jälkeen ole mitään sanottavaa, on se hieman erikoista. Kultainen keskitie olisi tässäkin paras; turhan jaarittelu pois, mutta sanotaan jos on asiaa. Puheenjohtajan työskentelyllä on myös tähän vaikutusta; itse puheenjohtajana ollessa yritän palavereissa ja kokouksissa rohkaista kaikkia puhumaan, vaikka vähän väkisin ”lypsämällä”. Kaikilla kuitenkin on yleensä joku mielipide asioihin ja yleensä se äänekkäin ei välttämättä ole paras.
Itse olen tyytyväinen, että minua on pyydetty näihin moniin luottamustoimiin. Hallituksen jäsenenä pääsee näkemään yhdistyksen toimintaa paljon syvemmin kuin ihan rivijäsenenä. Puheenjohtajana, sihteerinä tai varapuheenjohtajana maailma avautuu vielä enemmän. Luottamustoiminnassa muodostuu verkostoja niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti ja näistä verkostoista voi olla apua mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Luottamustoimissa myös riittää tekemistä, joka ei avaudu sellaiselle jäsenelle, joka ei ole koskaan ollut näissä tehtävissä. Joskus monta kuukautta jotain tilaisuutta järjestelleenä ja vielä tilaisuuden jälkeen paikkoja siivotessa tulee mieleen, että olisipa helppoa olla vain rivijäsen ja tulla ja lähteä tilaisuudesta vailla sen suurempaa vaivaa. Tähän asti olen kuitenkin saanut enemmän kuin antanut, joten hommat jatkuvat niin kauan kuin ne tuntuvat mielekkäiltä. Kiitos kaikille kanssani luottamustehtävissä aiemmin toimineille, nyt toimiville ja tulevaisuudessa toimiville!
Näin vastasi pikku-Anssi 40 vuotta sitten elokuussa ensimmäisen koulupäivän jälkeen, kun kysyttiin millaista koulussa oli ollut.
Näin vastasi pikku-Anssi 40 vuotta sitten elokuussa ensimmäisen koulupäivän jälkeen, kun kysyttiin millaista koulussa oli ollut.
Vinhan Kirjakaupan viimeisenä aukiolopäivänä muistelin eräälle kahvittelukumppanille, kuinka pikkupoikana ihmettelin miksi kirjakaupassa käydessä ei tarvinnut ostoksia koskaan maksaa.
Vinhan Kirjakaupan viimeisenä aukiolopäivänä muistelin eräälle kahvittelukumppanille, kuinka pikkupoikana ihmettelin miksi kirjakaupassa käydessä ei tarvinnut ostoksia koskaan maksaa.
Me asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät tiedämme jo aamulla ainakin yhden puheenaiheen, josta tulemme päivän aikana asiakkaiden kanssa keskustelemaan; sään. Se on helppo ja turvallinen aihe aloittaa keskustelu kenen tahansa kanssa tietämättä kanssakeskustelijan poliittista tai mitään muutakaan mielipidettä. Säästä harvoin saadaan niin kovaa kiistaa aikaiseksi, että kukaan kovin pahasti mieltään pahoittaisi.
Me asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät tiedämme jo aamulla ainakin yhden puheenaiheen, josta tulemme päivän aikana asiakkaiden kanssa keskustelemaan; sään. Se on helppo ja turvallinen aihe aloittaa keskustelu kenen tahansa kanssa tietämättä kanssakeskustelijan poliittista tai mitään muutakaan mielipidettä. Säästä harvoin saadaan niin kovaa kiistaa aikaiseksi, että kukaan kovin pahasti mieltään pahoittaisi.
Monien muiden epidemioiden tapaan korona on esiintynyt aalloissa, välillä helpottaen, välillä pahentuen. Nyt on menossa tulkinnasta riippuen jo kolmas tai neljäs aalto. Samalla tavalla aaltoilevat ovat olleet tautitilanteen vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Onneksi kuitenkin niin, että epidemian aaltojen kasvaessa vaikutukset yrityksiin ovat olleet pienemmät. Joillakin yrityksillä toimintaan vaikutti negatiivisesti vain ensimmäisen aallon alkuhetket, jonka jälkeen toiminta normalisoitui, osalla jopa parantui verrattuna aikaan ennen koronaa. Toiset yritykset ovat joutuneet surffaamaan koronan aalloilla kohta jo kahden vuoden ajan, eikä loppua vielä ole näkyvissä. Yrityksemme kuuluu valitettavasti jälkimmäisiin.
Monien muiden epidemioiden tapaan korona on esiintynyt aalloissa, välillä helpottaen, välillä pahentuen. Nyt on menossa tulkinnasta riippuen jo kolmas tai neljäs aalto. Samalla tavalla aaltoilevat ovat olleet tautitilanteen vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Onneksi kuitenkin niin, että epidemian aaltojen kasvaessa vaikutukset yrityksiin ovat olleet pienemmät. Joillakin yrityksillä toimintaan vaikutti negatiivisesti vain ensimmäisen aallon alkuhetket, jonka jälkeen toiminta normalisoitui, osalla jopa parantui verrattuna aikaan ennen koronaa. Toiset yritykset ovat joutuneet surffaamaan koronan aalloilla kohta jo kahden vuoden ajan, eikä loppua vielä ole näkyvissä. Yrityksemme kuuluu valitettavasti jälkimmäisiin.
Kun vuosi sitten koronaepidemia saavutti myös Suomen ja suuri osa yhteiskunnan toiminnoista laitettiin kiinni, ei voinut aavistaa kuinka pitkäksi poikkeukselliset olosuhteet venyisivät. Ajateltiin, että kesään mennessä kaikki olisi ohi ja voisimme viettää kesäjuhlat ja muut tapahtumat entiseen malliin. Kuinka väärässä olimmekaan. Osalla meistä elämänmeno muuttui melkoisesti, eikä vieläkään ole tietoa, milloin ”vanha normaali” palaa, vai palaako koskaan.
Kun vuosi sitten koronaepidemia saavutti myös Suomen ja suuri osa yhteiskunnan toiminnoista laitettiin kiinni, ei voinut aavistaa kuinka pitkäksi poikkeukselliset olosuhteet venyisivät. Ajateltiin, että kesään mennessä kaikki olisi ohi ja voisimme viettää kesäjuhlat ja muut tapahtumat entiseen malliin. Kuinka väärässä olimmekaan. Osalla meistä elämänmeno muuttui melkoisesti, eikä vieläkään ole tietoa, milloin ”vanha normaali” palaa, vai palaako koskaan.
Otsikon mukainen kysymys on tullut tutuksi verenluovutuksessa käydessä. Ennen jokaista verenluovutusta on vastattava pariinkymmeneen kysymykseen, joiden avulla selvitetään voinko luovuttaa verta sillä kerralla. Nyt en kuitenkaan ajatellut kirjoittaa tästä erittäin tärkeästä vapaaehtoistoiminnasta, vaan luovuttamisesta toisessa merkityksessä.
Otsikon mukainen kysymys on tullut tutuksi verenluovutuksessa käydessä. Ennen jokaista verenluovutusta on vastattava pariinkymmeneen kysymykseen, joiden avulla selvitetään voinko luovuttaa verta sillä kerralla. Nyt en kuitenkaan ajatellut kirjoittaa tästä erittäin tärkeästä vapaaehtoistoiminnasta, vaan luovuttamisesta toisessa merkityksessä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Metsäjänis oli vapun alla vielä lähes valkoinen. Jänöjussi kuvattiin 28. huhtikuuta Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Kunnanvaltuusto kokoontuu valtuustosalissa. Kuva helmikuun valtuuston kokouksesta.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste