Kup­las­sa elä­mi­nen on vii­me­ai­ko­jen suo­sik­ki-il­mai­su sil­le, et­tä joku ei ym­mär­rä jo­tain oman aja­tus­maa­il­man­sa ul­ko­puo­lel­la ta­pah­tu­vaa, joko tar­koi­tuk­sel­la tai tie­dos­ta­mat­taan. ”Mis­sä kup­las­sa sinä oi­kein elät?”, ky­sy­tään hel­pos­ti, jos joku ih­met­te­lee it­sel­leen ou­toa asi­aa tai ta­pah­tu­maa. Uu­si il­miö tämä ei kui­ten­kaan ole; ih­mi­set ovat kaut­ta ai­ko­jen elä­neet eri­lai­sis­sa kup­lis­sa.

Met­säs­tä­jä- ja ke­räi­li­jäih­mi­sen liik­ku­mi­nen ja tie­don­saan­ti oli mel­ko ra­joit­tu­nut­ta, ei­kä maa­il­mas­ta oman re­vii­rin ym­pä­ril­lä tie­det­ty ko­vin­kaan pal­joa. Tek­nii­kan ke­hit­ty­mi­nen on sekä fyy­si­sen liik­ku­mi­sen, et­tä tie­don liik­ku­mi­sen suh­teen laa­jen­ta­nut ih­mis­ten elin­pii­re­jä mer­kit­tä­väs­ti. Lii­ken­ne­vä­li­nei­den ke­hit­ty­es­sä on ol­lut koko ajan hel­pom­paa läh­teä et­si­mään uu­sia nä­kö­kul­mia elä­mään­sä, en­sin naa­pu­ri­ky­lis­tä, sit­ten naa­pu­ri­mais­ta ja lo­pul­ta vaik­ka toi­sel­ta puo­lel­ta maa­il­maa. Pos­ti, leh­dis­tö, ra­dio, te­le­vi­sio ja myö­hem­min mo­net eri­lai­set säh­köi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen ka­na­vat ovat tuo­neet mah­dol­li­suu­den py­syä ajan ta­sal­la ja op­pia uut­ta omas­ta fyy­si­ses­tä olin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.

Toi­saal­ta ny­ky­tek­niik­ka on tuo­nut meil­le mah­dol­li­suu­den myös lu­kit­tau­tua yhä tiu­kem­min omaan kup­laam­me. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on help­po va­li­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­neik­si vain sa­man­mie­li­siä ja sa­mas­ta ai­hees­ta mie­li­pi­tei­tään esit­tä­viä kump­pa­nei­ta. Osit­tain so­men al­go­rit­mit te­ke­vät tätä tie­tä­mät­täm­me ja ha­lu­a­mat­tam­me; si­nul­le näy­te­tään vain päi­vi­tyk­siä, joi­ta al­go­rit­mien luo­jat olet­ta­vat si­nun ha­lu­a­van näh­dä tai it­se ha­lu­a­vat si­nun nä­ke­vän. Hel­pos­ti syn­tyy har­ha, et­tä kaik­ki ovat jos­tain asi­as­ta sa­maa miel­tä, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa voi ol­la kyse hy­vin­kin pie­nes­tä jou­kos­ta, joka sat­tuu vain ole­maan sa­man kup­lan si­säl­lä.

So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on help­po va­li­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­neik­si vain sa­man­mie­li­siä ja sa­mas­ta ai­hees­ta mie­li­pi­tei­tään esit­tä­viä kump­pa­nei­ta.

Yk­si hyvä esi­merk­ki kup­lau­tu­mi­ses­ta ovat po­liit­ti­set puo­lu­eet. En­nen vaa­le­ja puo­lu­eet kan­nat­ta­ji­neen ovat omis­sa kup­lis­saan ja käyt­tä­vät kam­pan­joi­des­saan lu­pauk­sia, joi­den ajat­te­le­vat kiin­nos­ta­van juu­ri hei­dän kup­las­saan ole­via ih­mi­siä. Vaa­lien jäl­keen ai­na­kin hal­li­tuk­seen ha­lu­a­vien on tul­ta­va oman kup­lan­sa ul­ko­puo­lel­le ja näh­tä­vä maa­il­maa myös muis­sa kup­lis­sa elä­vien nä­kö­kul­mis­ta. Op­po­si­ti­oon jää­vät puo­lu­eet py­sy­vät yleen­sä vaa­li­kau­den ajan kup­lis­saan ja ar­vos­te­le­vat siel­tä hal­li­tuk­sen toi­mia. Vii­me ai­koi­na on tun­tu­nut, et­tä puo­lu­eet ovat yhä tiu­kem­min si­säl­lä kup­lis­saan, ei­kä edes hal­li­tuk­ses­sa pys­ty­tä nä­ke­mään riit­tä­väs­ti oman kup­lan ul­ko­puo­lel­le. Tämä voi ol­la hy­vin­kin hai­tal­lis­ta pää­tök­sen­te­on kan­nal­ta, kos­ka päät­tä­jän ase­mas­sa, jos mis­sä oli­si tär­ke­ää osa­ta huo­mi­oi­da asi­at mah­dol­li­sim­man mo­nel­ta kan­til­ta ja osa­ta myös ot­taa op­pia mui­den nä­kö­kul­mis­ta.

It­se elän olo­suh­teis­sa, jois­sa kup­lau­tu­mi­nen on haas­ta­vaa, ha­lu­si sitä tai ei. Pal­ve­lu­a­lal­la yrit­tä­jä­nä toi­mies­sa saa ja on pak­ko ol­la te­ke­mi­sis­sä kai­ke­ni­käis­ten, kaik­kia po­liit­ti­sia mie­li­pi­tei­tä edus­ta­vien ja kai­ken­lai­sis­ta muis­ta läh­tö­koh­dis­ta tu­le­vien ih­mis­ten kans­sa. Li­säk­si työ­mat­kai­lu ko­ti­maas­sa sekä ul­ko­mail­le on laa­jen­ta­nut omaa kup­laa­ni mer­kit­tä­väs­ti. Har­ras­tuk­se­na pa­lo­kun­ta­toi­min­ta on aut­ta­nut kup­lan laa­jen­ta­mi­ses­sa kah­del­la ta­val­la; en­sin­nä­kin toi­min­nas­sa on mu­ka­na mo­ni­puo­lis­ta po­ruk­kaa niin iän, am­ma­tin kuin mui­den kiin­nos­tuk­sen koh­tei­den mu­kaan, toi­sek­si pa­lo­kun­nan pe­ru­sar­voi­hin kuu­luu se, et­tä kaik­kia au­te­taan ta­sa­puo­li­ses­ti ih­mi­sen taus­taan tai mui­hin omi­nai­suuk­siin kat­so­mat­ta. Toi­saal­ta taas luot­ta­mus­toi­mis­sa toi­mies­sa­ni eri etu­ryh­mien asi­oi­ta aja­es­sa on pak­ko hie­man kup­lau­tua aja­man­sa asi­an ym­pä­ril­le. Mut­ta jos ha­lu­aa, et­tä asi­at edis­ty­vät ha­lu­a­maan­sa suun­taan, on pak­ko ot­taa huo­mi­oon myös oman kup­lan ul­ko­puo­lel­la toi­mi­vien mie­li­pi­teet.

Elän olo­suh­teis­sa, jois­sa kup­lau­tu­mi­nen on haas­ta­vaa, ha­lu­si sitä tai ei.

Ke­säl­lä tämä kup­las­sa elä­mi­nen tuli it­sel­le­ni haus­kas­ti ha­vain­nol­li­sek­si so­men kaut­ta. Muu­ta­mien eri bän­dien keik­kail­les­sa Olym­pi­as­ta­di­o­nil­la mi­nul­le nä­ky­nei­den so­me­päi­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la oli­si voi­nut ku­vi­tel­la, et­tä sta­di­o­nil­la oli koko Suo­men vä­es­tö. Toi­saal­ta toi­sen, sta­di­o­nin myös lop­puun­myy­neen ar­tis­tin kei­kas­ta sain en­sim­mäi­sen ker­ran tie­don vas­ta keik­kaa seu­raa­va­na päi­vä­nä, kun pe­sä­pal­los­ta uu­ti­soi­va si­vus­to lait­toi vi­de­o­ta la­val­la käy­mään pääs­sees­tä pe­sä­pal­loi­li­jas­ta. Il­mei­ses­ti oman so­me­kup­la­ni noin vii­des­tä­sa­das­ta ka­ve­ris­ta ei tuol­la kei­kal­la ol­lut ku­kaan.

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten ra­di­os­sa uu­ti­soi­tiin tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa oli ky­syt­ty ih­mis­ten ha­lua muo­dos­taa pa­ri­suh­det­ta jo­ta­kin muu­ta puo­lu­et­ta kan­nat­ta­van ih­mi­sen kans­sa. Eri puo­lu­e­taus­tat vai­kut­ti­vat yl­lät­tä­vän pal­jon pa­riu­tu­mis­ha­lui­hin. Ju­tun yh­tey­des­sä haas­ta­tel­tiin pa­ris­kun­taa, jos­sa osa­puo­let edus­ti­vat puo­lu­e­kan­na­tuk­ses­sa ai­van eri suun­tia. Haas­tat­te­lus­sa he to­te­si­vat huo­man­neen­sa, et­tä eri­lai­sis­ta po­liit­ti­sis­ta mie­li­pi­teis­tään huo­li­mat­ta he ovat lop­pu­jen lo­puk­si suu­res­ta osas­ta asi­oi­ta hy­vin sa­maa miel­tä. Tämä on hyvä osoi­tus sii­tä, et­tä omaa kup­laan­sa kan­nat­taa laa­jen­taa, tai jopa rik­koa se. Ul­ko­puo­lel­la saat­taa sit­ten­kin ol­la mie­len­kiin­tois­ta elä­mää.