Onnel­li­suutta kas­vat­ta­massa ihan vapaa­eh­toi­sesti

Olen ai­na ol­lut hel­pos­ti yli­pu­hut­ta­vis­sa tal­koi­siin. Jo­kin ai­ka sit­ten tal­koi­lin ala­kou­lui­käi­sil­le tar­koi­te­tus­sa las­ten­lau­lu­kil­pai­lus­sa. Ma­ja­o­ja-sää­ti­ön Lau­lun aar­re -las­ten­lau­lu­kil­pai­lu tar­vit­si aut­ta­via kä­siä ja lu­pa­sin men­nä mu­kaan.

Lukko odottaa tii­ri­koi­mista

"Ru­si­na poi­ki tä­nään. Se sai kau­niin mus­tan leh­mä­va­si­kan. Sen ni­mek­si an­net­tiin Hopo. Sain tä­nään ni­mi­päi­vä­kor­tin Kul­ta­pos­su­ker­hos­ta. Luin aa­mul­la Pie­nen eläin­lää­kä­rin lop­puun. Aloi­tin lu­ke­maan He­le­na tart­tuu asi­aan."

Viikon päivät

On lo­ka­kuu ja jo­kai­nen ar­vaa mis­tä tuo nimi joh­tuu. Ku­ra­ke­lien kaut­ta koh­ti tal­vea. Kaik­kien mui­den­kin kuu­kau­sien ni­met ovat hy­vin ym­mär­ret­tä­viä, kos­ka ne ovat ihan omaa kie­lel­lis­tä tuo­tan­toa. Ai­no­as­taan tam­mi­kuu saat­taa vaa­tia hie­man tul­kin­taa.

Kapula seu­raa­valle

Joka päi­vä olem­me yh­den päi­vän ei­lis­tä van­hem­pia. Täl­le em­me edes me yrit­tä­jät voi mi­tään. Tämä tar­koit­taa myös, et­tä se päi­vä, jol­loin yri­tys­toi­min­nas­ta on luo­vut­ta­va, on ai­na päi­vän lä­hem­pä­nä. Vii­me vuon­na Ruo­ve­den Yrit­tä­jien jä­se­nil­le teh­dyn ky­se­lyn mu­kaan ruo­ve­te­läi­sis­tä yrit­tä­jis­tä kym­me­net ovat lo­pet­ta­mas­sa yri­tys­toi­min­taan­sa seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den ai­ka­na. Vain yh­del­lä oli yri­tyk­sel­leen jat­ka­ja tie­dos­sa.

On koh­taa­mis­ten aika

Taan­noin jut­te­lin ita­li­a­lai­sen tut­ta­va­ni kans­sa muu­ta­mis­ta kult­tuu­rie­rois­tam­me. Tut­ta­va­ni on opis­kel­lut am­mat­tiin­sa ja asu­nut Suo­mes­sa kym­me­ni­sen vuot­ta. Pal­ve­lu­am­ma­tis­sa hän koh­taa mo­nia so­si­aa­li­sia ti­lan­tei­ta.

Mummuilun ahdistus ja onni

Tu­lin vas­ti­kään toi­sen ker­ran mum­muk­si. Lap­sen­lap­set asu­vat kau­ka­na, jo­ten hei­tä voin ta­va­ta vain muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Ja kun ta­paam­me, su­kel­lan lap­si­per­heen ar­keen het­kek­si to­taa­li­ses­ti, täl­lä ker­taa rei­luk­si kah­dek­si vii­kok­si.

Kuka sinä kuvit­te­let olevasi

Tans­ka­lais-nor­ja­lai­nen kir­jai­li­ja Ak­sel San­de­mo­sen muo­toi­li vuon­na 1933 Jan­ten lain, jos­sa mää­ri­tel­lään yk­si­lön paik­ka suh­tees­sa yh­tei­söön. La­kia on sit­tem­min käy­tet­ty esi­merk­ki­nä poh­jois­ten mai­den kult­tuu­riin kuu­lu­vas­ta yh­den­mu­kai­suu­den nor­mis­ta.

Sanonnat ovat kielen värikynät

No, nyt on oma leh­mä ojas­sa, to­sie­lä­mäs­sä kui­ten­kaan ny­ky­ään har­val­la enää on kau­pun­gis­tu­mi­sen kiih­ty­es­sä. Asia on pih­vi, mut­ta mitä jos sat­tui­si ole­maan kas­vis­syö­jä? No, oli mi­ten oli, kaik­ki­han ai­na­kin tie­tä­vät, et­tä met­sä vas­taa niin kuin sin­ne huu­de­taan. To­sin, jos usein­kin kuu­lee met­sän jut­te­le­van, saat­taa löy­tää it­sen­sä mel­ko pian mie­len­ter­vey­den am­mat­ti­lais­ten vas­taa­no­tol­ta.

Muista myös henkinen hyvin­vointi

Olet­ko näh­nyt sen jul­kai­sun so­mes­sa, joka ker­toi kuin­ka si­nun tu­li­si elää? Muis­tat­han, et­tä vain töi­tä te­ke­vä van­hem­pi näyt­tää vah­vaa työ­mo­raa­lia lap­sil­leen. Ei, kun se on­kin pois lap­sil­ta. Mi­ten keh­taat ol­la niin pal­jon töis­sä, kun lap­set kär­si­vät?

Taloja, Taloja

Vi­lah­taa­ko jos­kus mie­leen paik­ka, jos­sa ei ole tul­lut käy­tyä, jon­ne ei enää pää­se, jon­ne ei jak­sa läh­teä tai jota ei enää ole? Har­mit­taa hie­man; oli­si pi­tä­nyt käy­dä.