Liikkuvatko palvelut – ja mihin suuntaan?
Kolumni
Olin Kurussa yleisötapahtumassa, jossa Pirha – Pirkanmaan hyvinvointialue – kertoi alueella alkavasta liikkuvien palveluiden kokeilusta. Yritin etukäteen saada selville, mitä Pirha liikkuvilla palveluilla tarkoittaa. Soitin monelle henkilöille, joiden nimet vilahtivat siinä niukassa tiedossa, jota asiassa onnistuin löytämään.
Kerta toisensa jälkeen keskustelukumppanini ohjasivat minut Pirhan omalle nettisivulle, jossa ympäripyöreästi kerrottiin liikkuvien palveluiden kokeilusta. Henkilöä, joka asian suomeksi selvittäisi, ei tahtonut löytyä.
Nettisivuilta selvisi se, kenelle ne on tarkoitettu (niille, joilla on hankaluuksia päästä lähiasemalle tai käyttää digipalveluita), mitä ne sisältävät (erilaisia sote-palveluita hammashoidosta fysioterapiaan).
Sitä ei kerrottu mikä liikkuu ja miten.
Kun en saanut selvyyttä, mitä liikkuvat palvelut käytännössä, ihan jokapäiväisessä arjessa, tarkoittaa, kuvittelin, että kyseessä on jonkinlainen maaseudulla ajeleva, bussiin rakennettu vastaanottotila, vähän kuin kirjastoauto, mutta varustettu lääkäreillä.
Tällaisia kokeiluita on eri puolilla Suomea ollut. Löysin myös viime vuonna Pirkanmaalla julkaistun raportin, siitä millainen linja-autoon rakennettu liikkuvan palvelun ratkaisu voisi olla ja mitä se maksaisi. Asiaa selvitettiin monen toimijan yhteistyönä, jossa olivat mukana muun muassa Tamk, Keiturin Sote ja Tampereen kaupunki.
Mutta Pirhan tapauksessa liikkuvilla palveluilla tarkoitetaan ihan muuta. Bussia ei ole!
Liikkuvat palvelut Kurun pilotissa toimivat Kurun terveysasemalla. Eivät ne siis ole sieltä mihinkään liikkuneet, terveysasemalla sote-palvelut ennenkin ovat toimineet. Nyt paikan nimi on lähiasiointipiste.
Käyttäjän vinkkelistä palvelut eivät mihinkään liiku, niitä vain tarjotaan rajatummalle asiakaskunnalle supistetusti.
Tällä hetkellä Kurun lähiasiointipisteessä toimii lääkärin ja hoitajan vastaanotto, sosiaalipalvelut, äitiys- ja lastenneuvola, suun terveydenhuollon palvelut ja fysioterapeutin vastaanotto. Aika pitää varata puhelimitse. Palvelut ovat suunnattu niille, joilla ei ole mahdollisuutta mennä Ylöjärven sote-asemalle tai käyttää digitaalisia palveluita.
Virhe käsitteessä ”liikkuvat palvelut” on siinä, että nämä palvelut liikkuvat sieltä järjestäjän, Pirhan näkökulmasta katsottuna. Käyttäjän vinkkelistä palvelut eivät mihinkään liiku, niitä vain tarjotaan rajatummalle asiakaskunnalle supistetusti.
Pirhan järjestämässä asiakastapaamisessa Kurussa ilmeni, että moni muukin luuli ”liikkuvien palveluiden” tarkoittavan bussia.
Huonosti todellisuutta kuvaava käsite tuo esiin ison organisaation muutoksen yleistä ongelmaa: asioita katsotaan ensisijaisesti organisaation näkökulmasta, ei käyttäjän ja asiakkaan.
Nimityksellä on merkityksensä myös mielikuvaamme palvelusta: liikkuva palvelu kuulostaa mukavammalta kuin supistettu, rajattu tai osa-aikainen.