Omien kan­na­not­to­jen jyrk­kyys on ka­ris­sut vuo­sien mit­taan, ku­vai­le­vat aja­tus­ta­pan­sa muu­tos­ta sekä kun­nan­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Mer­vi Här­kö­nen et­tä hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Hei­di Kuut­ti-Sel­kee. Mo­lem­mil­la on ta­ka­naan pal­jon vuo­sia kun­nal­li­sis­sa luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä.

Här­kö­nen sa­noo poh­ti­van­sa asi­oi­ta ny­ky­ään ko­ko­nais­val­tai­sem­min ja Kuut­ti-Sel­kee us­koo ym­mär­ryk­sen­sä li­sään­ty­neen sii­tä, mi­hin kun­ta­ko­neis­to tai­puu.

Kun Kuut­ti-Sel­kee­tä pyy­det­tiin hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si, hän jou­tui poh­ti­maan omaa ajan­käyt­tö­ään.

Hän te­kee palk­ka­työ­tään maa­seu­tu­a­si­an­tun­ti­ja­na 17 kun­nan alu­eel­la toi­mi­vas­sa Pir­kan­maan maa­seu­tu­pal­ve­luis­sa. Rat­kai­se­vaa oli, et­tä esi­mies näyt­ti vih­re­ää va­loa tar­vit­ta­es­sa eteen tu­le­vil­le si­jais­jär­jes­te­lyil­le.

Här­kö­sen ei alun pe­rin pi­tä­nyt edes aset­tua eh­dol­le täl­le kau­del­le, ja pu­heen­joh­ta­juus tuli yl­lä­tyk­se­nä.

– Sii­nä koh­taa ajat­te­lin vain, kuin­ka on­nis­tun, Här­kö­nen myön­tää.

Vaa­ti­muk­set val­tuu­tet­tu­ja ja pu­heen­joh­ta­jaa koh­taan tun­tu­vat toi­si­naan ko­vil­ta.

– Mut­ta sit­ten pi­tää muis­taa, et­tä me ol­laan kaik­ki vain ih­mi­siä, Kuut­ti-Sel­kee sa­noo.

Vaik­ka Här­kö­nen on jo elä­köi­ty­nyt Kei­tu­rin So­ten sai­raan­hoi­ta­jan työs­tään, ka­len­te­reis­sa on yh­teen­so­vit­ta­mis­ta, kun lap­sen­lap­set­kin tar­vit­se­vat vä­lil­lä. Kii­rei­si­nä viik­koi­na tun­tuu, et­tei po­li­tii­kan ul­ko­puo­lis­ta elä­mää juu­ri ole.

Mut­ta sit­ten pi­tää muis­taa, et­tä me ol­laan kaik­ki vain ih­mi­siä.

Val­tuus­to­kau­si on al­ka­nut vauh­dik­kaas­ti, ja po­si­tii­vi­sia asi­oi­ta ta­pah­tuu pal­jon. Täs­tä pu­heen­joh­ta­jat kiit­tä­vät vir­ka­mies­joh­toa ja hen­ki­lö­kun­taa.

Vuo­ro­vai­ku­tus val­tuu­tet­tu­jen kes­ken vai­kut­taa hy­väl­tä, ja il­ma­pii­ri on kes­kus­te­le­va.

Val­tuu­te­tun teh­tä­vä ikään kuin vie men­nes­sään:

– Sii­hen tu­lee vä­hän niin kuin sem­moi­nen imu, kun saa ol­la mie­len­kiin­tois­ten asi­oi­den kans­sa te­ke­mi­sis­sä. Kun nä­kee, et­tä osaa­va hen­ki­lös­tö pys­tyy to­teut­ta­maan mei­dän toi­vei­ta, niin se on tosi hie­no tun­ne, Kuut­ti-Sel­kee ar­vi­oi.

Här­kö­sen mie­les­tä luot­ta­mus­teh­tä­vää ei voi teh­dä toi­sel­la kä­del­lä, vaan sii­nä on ol­ta­va täy­sil­lä mu­ka­na. Kaup­pa­reis­sut kes­tä­vät vä­lil­lä kau­an, kun hi­has­ta ve­tä­jiä riit­tää.

Ras­kai­ta­kin vai­hei­ta on ol­lut. Kuut­ti-Sel­kee ei ha­lua ko­kea enää sel­lais­ta ti­lan­net­ta kuin vii­me kau­den alus­sa, kun joh­to­ryh­mä ku­tis­tui to­del­la pie­nek­si usei­den vi­ran­hal­ti­joi­den ha­keu­dut­tua muu­al­le töi­hin.

Asi­at on mä­reh­dit­ty lau­ta­kun­nis­sa ja kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa jo mo­neen­kin ker­ran.

Pu­heen­joh­ta­ja­na Här­kö­nen pyr­kii ta­sa­puo­li­suu­teen, ja jä­mäk­kyyt­tä tar­vi­taan.

Mo­lem­mat kan­nat­ta­vat kes­kus­te­le­vaa lin­jaa niin kau­an kuin py­sy­tään ai­hees­sa.

Kuut­ti-Sel­kee ver­taa hal­li­tus­ta no­pe­an toi­min­nan jouk­koi­hin:

– Sin­ne tu­lee sel­lai­si­a­kin asi­oi­ta, mitä vas­ta val­mis­tel­laan taus­tal­la, ei­vät­kä ne ole jul­ki­sia. Se on mie­les­tä­ni se paik­ka, mis­sä niis­tä ni­me­no­maan pi­tää kes­kus­tel­la, sa­noo hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja.

Moni pää­tös ei enää kes­kus­te­lu­ta val­tuus­tos­sa.

– Asi­at on mä­reh­dit­ty lau­ta­kun­nis­sa ja kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa jo mo­neen­kin ker­ran, miet­tii puo­les­taan val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Här­kö­nen.

Pu­heen­joh­ta­jat kes­kus­te­le­vat kun­nan joh­to­ryh­män kans­sa niis­tä asi­ois­ta, joi­ta vas­ta suun­ni­tel­laan. Jos val­tuus­to­ryh­mien mie­li­pi­teen pe­rus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, et­tä asia saat­tai­si saa­da kan­na­tus­ta, vir­ka­mie­het ryh­ty­vät val­mis­te­le­maan sitä.

Kuut­ti-Sel­kee ker­too, et­tä esi­mer­kik­si edel­li­sen päi­vän il­ta­kou­lus­sa kun­nan­joh­ta­ja ja hal­lin­to­joh­ta­ja esit­ti­vät aja­tuk­sen työl­lis­tä­mi­sen kun­ta­li­säs­tä. Pai­kal­la oli mil­tei kaik­kien ryh­mien edus­tus. Kes­kus­te­lus­sa tuli esiin seik­ko­ja, mitä pi­tää vie­lä sel­vit­tää, en­nen kuin asia tuo­daan hal­li­tuk­seen ja val­tuus­toon.

Sekä Här­kö­nen et­tä Kuut­ti-Sel­kee ar­vos­ta­vat toi­sis­saan vuo­sien tuo­maa ko­ke­mus­ta ja asi­an­hal­lin­taa.

Mer­vi Här­kö­nen on en­sim­mäi­nen nais­puo­li­nen val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ruo­ve­del­lä. Hal­li­tuk­ses­sa on ol­lut en­nen Hei­di Kuut­ti-Sel­kee­tä kak­si nais­ta: Lee­na Man­ni­nen ja Ei­la Vir­ka­jär­vi.

Här­kö­nen ja Kuut­ti-Sel­kee ar­vos­ta­vat toi­sis­saan vuo­sien tuo­maa ko­ke­mus­ta ja asi­an­hal­lin­taa.

Hei­dän mie­les­tään kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon kuu­lu­vat va­kaus ja vas­tuul­li­suus. Kau­den tär­keim­piä asi­a­ky­sy­myk­siä ovat in­ves­toin­nit.

– Kun­ta­lais­ten ra­hois­ta on kyse, niin täy­tyy miet­tiä, mi­hin on va­raa, Här­kö­nen to­te­aa.

Kiin­nos­tus poli­tiik­kaan jatkuu perheessä

Mer­vi Här­kö­nen ryh­tyi luot­ta­mus­teh­tä­viin 1993 pe­rus­kou­lun joh­to­kun­nas­sa. Val­tuus­toon hän nou­si ko­koo­muk­sen lis­toil­ta 2013 ja hal­li­tuk­seen puo­li vuot­ta ai­em­min.

Hei­di Kuut­ti-Sel­kee aloit­ti kou­lu­tus­lau­ta­kun­nas­sa 2009. Val­tuus­to­pes­ti tuli 2017, ja sii­tä läh­tien hän on kuu­lu­nut hal­li­tuk­seen. Hän oli en­sin kes­kus­tan ja sit­tem­min Ruo­ve­den edun eli ruo­tun edus­ta­ja.

Kum­man­kaan lap­suu­den­ko­dis­sa ei ol­tu po­liit­ti­ses­ti ak­tii­vi­sia.

Kun sit­ten po­li­tiik­kaan tuli läh­det­tyä, myös omat lap­set ovat kiin­nos­tu­neet myö­hem­min yh­teis­kun­nal­li­sis­ta asi­ois­ta. Kuut­ti-Sel­keen poi­ka Ot­to oli tois­ta ker­taa eh­dol­la kun­ta­vaa­leis­sa ja Här­kö­sen kan­sain­vä­lis­tä po­li­tiik­kaa opis­kel­lut ty­tär So­fia on töis­sä val­ti­on­hal­lin­nos­sa.

Pie­nes­sä kun­nas­sa moni asia sel­vi­äi­si hel­pos­ti il­man tur­haa some-huu­te­lua ot­ta­mal­la yh­teyt­tä vi­ran­hal­ti­joi­hin.

Mer­vi Här­kö­nen ja Hei­di Kuut­ti-Sel­kee ovat muut­ta­neet Ruo­ve­del­le mies­ten­sä ta­kia. Pa­rik­ka­las­sa syn­ty­nyt, mut­ta vii­mek­si Tam­pe­reel­la asu­nut Här­kö­nen aset­tui Ruo­ve­del­le 1989. Hy­vin­kääl­tä ko­toi­sin ole­va Kuut­ti-Sel­kee tuli 1995.

He toi­vo­vat kun­taan po­si­tii­vis­ta hen­keä. Epä­koh­dis­ta pi­tää kes­kus­tel­la, mut­ta nii­den kor­jaa­mi­nen on ri­va­kam­paa, jos ne nos­te­taan esiin ra­ken­ta­vas­ti ja an­ne­taan sa­mal­la pa­ran­nu­seh­do­tuk­sia.

– Meis­tä jo­kai­nen voi­si miet­tiä sitä, mil­lai­sen ku­van an­taa omas­ta kun­nas­ta ja mi­ten tuo aja­tuk­sen­sa il­mi, ki­teyt­tää Kuut­ti-Sel­kee li­sä­ten, et­tä pie­nes­sä kun­nas­sa moni asia sel­vi­äi­si hel­pos­ti il­man tur­haa some-huu­te­lua ot­ta­mal­la yh­teyt­tä vi­ran­hal­ti­joi­hin.