Pek­ka­lan kou­lun kak­kos­luok­ka­lais­ten kes­ki­viik­ko­aa­mu al­kaa kir­jo­jen pa­ris­sa. He esit­te­le­vät luo­kan edes­sä juu­ri kir­jas­tos­ta lai­naa­mi­aan las­ten­kir­jo­ja.

Sara Wes­ter­hol­min va­lin­ta on Vii­sas vir­ta­he­po ja Ali­sa Hir­ve­län Hil­jai­nen hir­vi. Kar­la Nip­pa­lal­la on jopa kol­me kir­jaa, jois­ta pa­ras on hä­nen mie­les­tään Täh­ti­ket­jun suu­ri teh­tä­vä.

Kaik­ki he osaa­vat jo lu­kea. Maa­nan­tai­na 8. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vän YK:n kan­sain­vä­li­sen lu­ku­tai­to­päi­vän kun­ni­ak­si on­kin hyvä het­ki ky­syä, mi­ten ty­töt op­pi­vat lu­ke­maan.

Sara huo­ma­si es­ka­ris­sa, et­tä yh­täk­kiä hän osa­si­kin lu­kea jon­kun sa­nan tau­lul­ta. Kar­la ru­pe­si lu­ke­maan yk­kös­luo­kal­la ja Ali­sa es­ka­ris­sa.

Ihan par­hai­ta ovat Sa­ran mie­les­tä Vit­si­pit­sa-kir­jat. Pip­sa Pos­sut ovat tyl­siä, mut­ta sil­ti hän lu­kee nii­tä­kin.

Ali­san mie­li­kir­joi­hin kuu­lu­vat Tu­bet­ta­jat.

– Sii­nä on ihan sai­raan pal­jon teks­tiä, Ali­sa mai­nit­see.

Kar­la pi­tää Täh­ti­ket­ju-kir­jois­ta, vaik­ka niis­sä on pal­jon teks­tiä.

– Äi­dil­le luin just ei­len, Kar­la sa­noo.

Näin kivoja kirjoja meillä on Pekkalan koulun lukunurkkauksessa, näyttävät Sara Westerholm (vas.), Karla Nippala, Jymy Pohja, Eini Syvälä, Alisa Hirvelä ja Emilia Olkinuora.

Terhi Kääriäinen

Las­ten opet­ta­ja Han­na Juu­rak­ko op­pi lu­ke­maan 7-vuo­ti­aa­na eka­luo­kal­la.

– Sen muis­tan, et­tä en­sim­mäi­nen kir­ja, jon­ka luin, oli Pie­ni pu­nai­nen kana. Myös Mau­ri Kun­nak­sen Koi­ra­mä­en ta­los­sa -kir­jas­ta en­sim­mäi­nen au­ke­a­ma oli kiin­nos­ta­va ja tär­keä. Ne ovat tal­les­sa vie­lä­kin, Juu­rak­ko ker­too.

Opet­ta­ja­na hän on pääs­syt seu­raa­maan lä­hel­tä lu­ku­tai­don ih­met­tä yli 25 vuot­ta.

Koko tä­män ajan lu­ke­maan opet­te­lus­sa ja op­pi­mi­ses­sa on edet­ty pää­sään­töi­ses­ti ään­teis­tä ta­vu­jen kaut­ta sa­no­jen ja lau­sei­den lu­ke­mi­seen. Juu­ra­kon mu­kaan se on suo­men kie­leen hy­vin so­pi­va me­ne­tel­mä, ja hi­taam­min­kin edis­ty­vät tun­te­vat op­pi­van­sa kai­ken ai­kaa.

– Mi­nua on ope­tet­tu ai­koi­naan ta­vaa­maan kir­jain­ten ni­mil­lä, mut­ta tus­kin­pa sitä ta­paa enää opet­ta­jat käyt­tä­vät. Aa­pi­nen ei ole lu­ke­maan opet­ta­mi­sen me­ne­tel­mä, vaan lu­ke­maan opet­te­le­vil­le kir­joi­tet­tu ma­te­ri­aa­li, Juu­rak­ko ku­vai­lee.

Aa­pi­set ovat mo­ni­puo­lis­tu­neet vuo­sien myö­tä. Ne vas­taa­vat eka­luok­ka­lais­ten vaih­te­le­viin tar­pei­siin ja tar­jo­a­vat ma­te­ri­aa­lia eri­lai­sil­le lu­ki­joil­le.

Kaik­ki lap­set ha­lu­a­vat op­pia lu­ke­maan, ja op­pi­vat­kin useim­mi­ten vii­meis­tään en­sim­mäi­sel­lä luo­kal­la.

Kou­lu­po­lun alus­sa lap­sil­la on hy­vin vaih­te­le­vat lu­ku­tai­dot. Osal­la lap­sis­ta on pe­rus­lu­ku­tai­to­ja, kun osa tu­tus­tuu vas­ta kir­jai­miin. Esi­kou­lu­vuo­si an­taa pal­jon val­miuk­sia lu­ku­tai­toon.

Juu­ra­kon mu­kaan kaik­ki lap­set ha­lu­a­vat op­pia lu­ke­maan, ja op­pi­vat­kin useim­mi­ten vii­meis­tään en­sim­mäi­sel­lä luo­kal­la.

Lu­ku­tai­don ke­hit­ty­mis­tä voi tu­kea ko­to­na kai­kel­la sa­noi­hin ja kie­leen liit­ty­väl­lä toi­min­nal­la. Las­ten vaih­te­le­vat tai­dot hei­jas­te­le­vat ko­tien kie­lel­li­siä ym­pä­ris­tö­jä ja las­ten ko­ke­muk­sia kir­joi­te­tus­ta kie­les­tä.

– Ko­to­na kou­lu­lai­sen lu­ku­tai­don ke­hit­ty­mis­tä tu­e­taan lu­ku­läk­sy­jä kuun­te­le­mal­la, hou­kut­te­le­mal­la, ke­hu­mal­la sekä ole­mal­la kiin­nos­tu­nei­ta lap­sen lu­ke­mi­ses­ta.

Ar­jes­sa löy­tyy pal­jon oi­val­li­sia het­kiä lu­ke­mi­sen har­joit­te­luun.

Las­ten on hyvä huo­ma­ta, et­tä ai­kui­set­kin lu­ke­vat. Lu­ku­tai­to ei tule tyh­jäs­tä, vaan se opi­taan lu­ke­mal­la pal­jon. Ihan kai­ken­lai­set kir­jat oh­jaa­vat sa­no­jen pa­riin.

Juu­rak­ko vink­kaa, et­tä yh­tei­sis­sä lu­ku­het­kis­sä kir­jo­ja voi lu­kea vaik­ka­pa vuo­ro­tel­len. Ää­neen lu­ke­mis­ta kan­nat­taa jat­kaa sen­kin jäl­keen, kun lap­si on saa­vut­ta­nut pe­rus­lu­ku­tai­don.