Kuukausi jouluun. Viime vuosiin verrattuna nyt näyttää siinä mielessä edellisiä vuosia paremmalta, että saanemme viettää joulun tilaisuuksia ilman henkilörajoituksia ja koronapasseja.
Paljon on vuoteen mahtunut. Seurakuntavaalit ovat takana ja uusien luottamushenkilöiden nelivuotiskausi alkaa. Seurakunnan työntekijäporukassakin on vuoden aikana ollut muutoksia, ja lisää on tulossa. Kalenterivuotta on vielä vähän jäljellä, mutta kirkkovuosi on jo päättynyt tuomiosunnuntaihin. Seurakunnan uusi vuosi alkaakin tulevana sunnuntaina, jolloin on taas aika laulaa Hoosiannaa ja kääntää katse kohti adventin aikaa.
Elämän muutosten ja epävarmuuden keskellä kirkolliset juhlapyhät toimivat eräänlaisina ankkureina. Ei niidenkään viettäminen jokaisella välttämättä vuosittain täysin samanlaisena toistu, mutta tiettyä turvallisuuden tunnetta ne tullessaan tuovat. Jouluna kirkkoon saapuva kun voi olla varma siitä, ettei joulun tärkein sanoma ole vuodessa muuttunut mihinkään. Jouluevankeliumia kuunnellessa tai jouluaamuna kynttiläkruunuja katsellessa voi todeta, että näin tämä on aina oman muistin mukaan ollut ja näin on hyvä.
Muutoksia ei kannata koskaan tehdä vain muutoksen vuoksi, mutta välillä tulee eteen tilanteita, jolloin vanhat konstit eivät enää toimi. Tämä on totta myös seurakunnassa. Toivonkin kaikille uusille ja uudestaan valituille valtuutetuille viisautta tehdä hyviä päätöksiä.
”Yhtä pyydän, Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain: Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain. Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu? Millä tavoin Isän tahto meissä tänään tapahtuu? Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan, taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan.” A-M Raittila, virsi 525
Eeva-Kaisa Paloviita
vt. kanttori
Jumala kyllä tietää, mitä minä haluan. Miksi pitäisi rukoilemalla selittää, minkä Hän jo tietää. Lisäksi vaikuttaa, että harvemmin Jumala täyttää toiveeni. Onko Jumala siis palvelija, jonka pitäisi automaattisesti täyttää toiveemme? Meillä on helposti sama asenne kun yhdellä tyttäristäni pienenä: Kun hän ei saanut, mitä halusi, tuli tiukka vaatimus: ”kyllä teidän pitää mua palvella, kun ootte kerran mut hankkinu!”. Toisinaan teini-ikäisenkin suhde vanhempiinsa kiteytyy
Jumala kyllä tietää, mitä minä haluan. Miksi pitäisi rukoilemalla selittää, minkä Hän jo tietää. Lisäksi vaikuttaa, että harvemmin Jumala täyttää toiveeni. Onko Jumala siis palvelija, jonka pitäisi automaattisesti täyttää toiveemme? Meillä on helposti sama asenne kun yhdellä tyttäristäni pienenä: Kun hän ei saanut, mitä halusi, tuli tiukka vaatimus: ”kyllä teidän pitää mua palvella, kun ootte kerran mut hankkinu!”. Toisinaan teini-ikäisenkin suhde vanhempiinsa kiteytyy
Markuksen evankeliumissa luvussa 10 kerrotaan miehestä, jolle oli epäselvää, miten hän perisi ikuisen elämän. Kysymys oli hänelle polttava, koska hän tuli sitä kysymään juoksujalkaa Jeesukselta. Hän tunsi juutalaisen lain ja oli sitä tunnollisesti noudattanut. Sisimmässään hän kuitenkin epäili, vaikka hän oli elänyt fariseusten ja lainopettajien ohjeiden mukaan. Puuttuiko vielä jotain?
Markuksen evankeliumissa luvussa 10 kerrotaan miehestä, jolle oli epäselvää, miten hän perisi ikuisen elämän. Kysymys oli hänelle polttava, koska hän tuli sitä kysymään juoksujalkaa Jeesukselta. Hän tunsi juutalaisen lain ja oli sitä tunnollisesti noudattanut. Sisimmässään hän kuitenkin epäili, vaikka hän oli elänyt fariseusten ja lainopettajien ohjeiden mukaan. Puuttuiko vielä jotain?
Lauri Viidan viimeiseksi jäänyt runo Onni päättyy niin herkästi, ettei sitä voi itkemättä lukea.
Lauri Viidan viimeiseksi jäänyt runo Onni päättyy niin herkästi, ettei sitä voi itkemättä lukea.
Maa viheriöi, uutta syntyy koko ajan; tunnen selvästi valon voiman, Pyhän Hengen kirkkaan kutsun hennon alkukesän raikkaan tuulen juoksussa.
Maa viheriöi, uutta syntyy koko ajan; tunnen selvästi valon voiman, Pyhän Hengen kirkkaan kutsun hennon alkukesän raikkaan tuulen juoksussa.
On se aika vuodesta, kun puutarhaharrastajat kylvävät siemeniä esikasvatukseen tulevan kesän sato mielessään. Itsekin olen muutamana vuonna näin tehnyt, vaihtelevalla menestyksellä.
On se aika vuodesta, kun puutarhaharrastajat kylvävät siemeniä esikasvatukseen tulevan kesän sato mielessään. Itsekin olen muutamana vuonna näin tehnyt, vaihtelevalla menestyksellä.
Ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ovat tuoneet keskuuteemme ilmiön nimeltä päästökompensaatiot. Niissä omaa hiilijalanjälkeä hyvitetään lahjoittamalla rahaa hiilitasetta parantaviin toimiin jossain päin maailmaan. Tarkoitus on hyvä, mutta toiminnassa on paljon keskiajan anekauppaa muistuttavia piirteitä.
Ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ovat tuoneet keskuuteemme ilmiön nimeltä päästökompensaatiot. Niissä omaa hiilijalanjälkeä hyvitetään lahjoittamalla rahaa hiilitasetta parantaviin toimiin jossain päin maailmaan. Tarkoitus on hyvä, mutta toiminnassa on paljon keskiajan anekauppaa muistuttavia piirteitä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste