Muis­te­lu on oma tai­teen­la­jin­sa, jota saa al­kaa har­ras­taa vii­meis­tään sil­loin, kun tu­lee täy­si-ikäi­sek­si. Har­ras­tus ke­hit­tyy huip­puun­sa kes­ki-iän myö­tä, jol­loin on pers­pek­tii­viä pe­rus­tel­la mitä ta­han­sa ko­ke­muk­sen sy­väl­lä rin­ta­ää­nel­lä.

Ajan kul­ku vain kiih­tyy. Vii­me vii­kol­la pe­sin vil­la­ker­ras­tot ke­sä­säi­löön, ja täl­lä vii­kol­la to­te­sin, et­tä ke­sä­päi­vän­sei­saus on juu­ri nyt. Suvi kään­tyy siis ju­han­nuk­sen al­la lo­puil­leen, vaik­ka mi­nus­ta se on hä­din tus­kin al­ka­nut.

Kiu­kaal­la kä­ris­tet­tiin lenk­kiä, jota nau­tit­tiin pu­nai­sen jaf­fan kera.

On­ko ju­han­nus mi­nul­le jo­tain eri­tyis­tä vai yk­si päi­vä ke­sä­päi­vien sar­jas­sa? Kal­lis­tun enem­män sar­ja-ajat­te­luun.

Lap­suu­te­ni maa­lais­ta­los­sa ju­han­nuk­se­na­kin lyp­set­tiin leh­mät ja ruo­kit­tiin ka­nat. Ei sen­tään re­hua tai hei­nä­töi­tä teh­ty, vaan pes­tiin tuk­ka sau­nas­sa ja juo­tiin si­maa.

Mök­kiä meil­lä ei kos­kaan ol­lut­kaan, jo­ten vii­kon­lop­pui­sin ei tar­vin­nut ah­tau­tua vaa­le­an­si­ni­sen kup­la­volk­ka­rin ta­ka­pen­kil­le. Jos­kus sen­tään käy­tiin Tyr­vään mum­mu­las­sa ku­tun­juus­toa ja her­ras­vä­en­lei­piä mais­te­le­mas­sa. Tut­ta­vien pi­hal­la kat­sel­tiin kok­koa iti­koi­den syö­des­sä.

Isä pys­tyt­ti ju­han­nus­koi­vut rap­pus­ten pie­leen. Ra­di­os­ta kuu­luivat kir­konme­not. Äi­din läm­min pul­la ja hii­va­leipä voil­la si­pais­tu­na mais­tui­vat. Kiu­kaal­la kä­ris­tet­tiin lenk­kiä, jota nau­tit­tiin pu­nai­sen jaf­fan kera.

Te­le­vi­si­on ar­vi­ol­ta kah­del­ta ka­na­val­ta va­lit­tiin se mu­ka­vam­pi oh­jel­ma, jota seu­rat­tiin yh­des­sä. Tai sit­ten hau­tau­duin kir­ja­pi­non kans­sa huo­nee­see­ni.

En­tä mi­ten sit­ten, kun muu­tin muu­al­le opis­ke­le­maan? Oh­jel­maa­ni ei­vät kuu­lu­neet fes­ta­rit, vaan ko­to­na odot­ti­vat taas ne ju­han­nus­sau­nat, koi­vut ja mak­ka­rat.

Mi­ten tä­nään? Ihan sa­maa: vih­dat, pu­li­koin­nit, her­kut.

Ju­han­nus­mag­neet­ti­na toi­mi­van Ruo­ve­den ker­roin nä­kyy ole­van 1,9, eli vä­ki­lu­ku liki kak­sin­ker­tais­tuu.

Jos ju­han­nus­ta seu­raa ava­ruu­des­ta kä­sin, huo­maa, kuin­ka au­to­vir­rat suun­tau­tu­vat py­hien al­la kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le. Ky­lät pak­kau­tu­vat piuk­kaan, ja ve­ti­set seu­dut ovat suo­ras­taan ih­mis­mag­neet­te­ja.

Ti­las­to­kes­kuk­sen asi­an­tun­ti­jat Os­si Nur­mi ja Pasi Pie­la ovat lan­see­ran­neet blo­gis­saan ko­keel­li­sen kä­sit­teen ”ju­han­nus­ker­roin”, joka pe­rus­tuu te­le­o­pe­raat­to­rien da­taan ja ku­vaa ju­han­nus­päi­vän vä­ki­mää­rää suh­tees­sa kun­nan ta­va­no­mai­seen vä­es­töön.

Kus­ta­vis­sa vä­ki­lu­ku vii­sin­ker­tais­tui vii­me ju­han­nuk­se­na Suo­men kor­keim­mal­la ker­toi­mel­la 5,2.

Ju­han­nus­mag­neet­ti­na toi­mi­van Ruo­ve­den ker­roin nä­kyy ole­van 1,9, eli vä­ki­lu­ku liki kak­sin­ker­tais­tuu.

Naa­pu­ri­kun­nat ei­vät yl­lä ai­van sa­maan. Lä­him­pä­nä on Juu­pa­jo­ki ker­toi­mel­la 1,8. Ju­han­nus­kau­pun­gik­si ju­lis­tau­tu­nut Vir­rat pää­see 1,6:een, Ori­ve­si 1,5:een ja Mänt­tä-Vilp­pu­la 1,3:een.

Data tu­kee ha­vain­to­ja kau­pun­kien tyh­jis­tä ka­duis­ta. Kato käy Tam­pe­reel­la, jon­ka ju­han­nus­ker­roin on 0,7.

Kir­joit­ta­ja viet­tää ju­han­nus­ta ko­to­na pir­kan­maa­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa ja kä­väi­see sau­no­mas­sa sis­kon mö­kil­lä sa­man maa­kun­nan si­säl­lä.