Ruoveden juhannuskerroin: 1,9
Muistelu on oma taiteenlajinsa, jota saa alkaa harrastaa viimeistään silloin, kun tulee täysi-ikäiseksi. Harrastus kehittyy huippuunsa keski-iän myötä, jolloin on perspektiiviä perustella mitä tahansa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Ajan kulku vain kiihtyy. Viime viikolla pesin villakerrastot kesäsäilöön, ja tällä viikolla totesin, että kesäpäivänseisaus on juuri nyt. Suvi kääntyy siis juhannuksen alla lopuilleen, vaikka minusta se on hädin tuskin alkanut.
Kiukaalla käristettiin lenkkiä, jota nautittiin punaisen jaffan kera.
Onko juhannus minulle jotain erityistä vai yksi päivä kesäpäivien sarjassa? Kallistun enemmän sarja-ajatteluun.
Lapsuuteni maalaistalossa juhannuksenakin lypsettiin lehmät ja ruokittiin kanat. Ei sentään rehua tai heinätöitä tehty, vaan pestiin tukka saunassa ja juotiin simaa.
Mökkiä meillä ei koskaan ollutkaan, joten viikonloppuisin ei tarvinnut ahtautua vaaleansinisen kuplavolkkarin takapenkille. Joskus sentään käytiin Tyrvään mummulassa kutunjuustoa ja herrasväenleipiä maistelemassa. Tuttavien pihalla katseltiin kokkoa itikoiden syödessä.
Isä pystytti juhannuskoivut rappusten pieleen. Radiosta kuuluivat kirkonmenot. Äidin lämmin pulla ja hiivaleipä voilla sipaistuna maistuivat. Kiukaalla käristettiin lenkkiä, jota nautittiin punaisen jaffan kera.
Television arviolta kahdelta kanavalta valittiin se mukavampi ohjelma, jota seurattiin yhdessä. Tai sitten hautauduin kirjapinon kanssa huoneeseeni.
Entä miten sitten, kun muutin muualle opiskelemaan? Ohjelmaani eivät kuuluneet festarit, vaan kotona odottivat taas ne juhannussaunat, koivut ja makkarat.
Miten tänään? Ihan samaa: vihdat, pulikoinnit, herkut.
Juhannusmagneettina toimivan Ruoveden kerroin näkyy olevan 1,9, eli väkiluku liki kaksinkertaistuu.
Jos juhannusta seuraa avaruudesta käsin, huomaa, kuinka autovirrat suuntautuvat pyhien alla kaupungista maaseudulle. Kylät pakkautuvat piukkaan, ja vetiset seudut ovat suorastaan ihmismagneetteja.
Tilastokeskuksen asiantuntijat Ossi Nurmi ja Pasi Piela ovat lanseeranneet blogissaan kokeellisen käsitteen ”juhannuskerroin”, joka perustuu teleoperaattorien dataan ja kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön.
Kustavissa väkiluku viisinkertaistui viime juhannuksena Suomen korkeimmalla kertoimella 5,2.
Juhannusmagneettina toimivan Ruoveden kerroin näkyy olevan 1,9, eli väkiluku liki kaksinkertaistuu.
Naapurikunnat eivät yllä aivan samaan. Lähimpänä on Juupajoki kertoimella 1,8. Juhannuskaupungiksi julistautunut Virrat pääsee 1,6:een, Orivesi 1,5:een ja Mänttä-Vilppula 1,3:een.
Data tukee havaintoja kaupunkien tyhjistä kaduista. Kato käy Tampereella, jonka juhannuskerroin on 0,7.
Kirjoittaja viettää juhannusta kotona pirkanmaalaisessa pikkukaupungissa ja käväisee saunomassa siskon mökillä saman maakunnan sisällä.