Onko elämää?
Upppoudun kännykkäni sinisenkelmeään valoon. Klikkailen auki Instagramista lentopallon huippusuorituksia ja aloittelijoiden mokia. Kyllä sovellus tietää, mitä taas huomenna haluan tehdä, ja tarjoaa silloin vieläkin koukuttavamman setin iskulyöntejä, tappotorjuntoja ja maittavia jujuja.
Onko elämää ilman älypuhelinta? On – tai oli minulla ainakin ennen. Odotin paikallislehden saapumista postilaatikkoon, lähetin hauskoja postikortteja, katsoin televisiosta Pieni talo preerialla ja Metsolat.
Oliko elämä silloin parempaa? Oli ja ei ollut. Toisenlaista nyt ainakin. Taskussani ei kulkenut yhteydenottokapuloita, vaan saatoin keskittyä täysillä kaikkeen muuhun, mitä kulloinkin tein.
Elämä ilman älykännykkää tekee arjesta työläämpää, rajatumpaa ja jopa riskialttiimpaa.
Joku valitsee ihan omasta halustaan elämän ilman älykännykkää. Miksi – ja mitä siitä seuraa?
Älypuhelimesta luopuminen on hankalaa maailmassa, jossa yhä suurempi osa palveluista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä perustuu mobiilisovelluksiin. Tästä huolimatta osa valitsee ominaisuuksiltaan karsitun matkapuhelimen älykännyköitä välttääkseen.
Aalto-yliopiston keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan älypuhelimen hylkäämistä perustellaan muun muassa keskittymiskyvyn vaalimisella. Vanhemmat haluavat pitää lapsensa etäämmällä sosiaalisesta mediasta ja viettää mieluummin heidän kanssaan laatuaikaa. Osa haluaa välttyä verkkovalvonnalta.
Elämä ilman älykännykkää tekee arjesta työläämpää, rajatumpaa ja jopa riskialttiimpaa. Tutkimukseen osallistujille hankalaksi osoittautuivat ainakin ostosten tekeminen, kaksivaiheinen tunnistautuminen sekä työnantajan odotukset tavoittaa työntekijät ajasta ja paikasta riippumatta.
Tutkimustuloksia tulkinneen tietotekniikan professorin Janne Lindqvistin mukaan Suomi on vahva esimerkki yhteiskunnasta, jossa elämä ilman älypuhelinta on erityisen vaikeaa.
Osa kokeiluun osallistuneista päätyikin hyödyntämään muita laitteita, joilla he korvasivat älypuhelimen toimintoja. Moni kikkaili kiertoteitse ja käytti tarpeen vaatiessa perheenjäsentensä tai tuttaviensa kännyköitä.
Joten, ehkä elämää ei tosiaankaan ole ilman älykännyköitä.
Ikäpuvun avulla voi testata digipalvelujen käyttöä tyypillisen 80-vuotiaan kehossa.
Parhaillaan vietettävällä digitaitoviikolla pohditaan yhteiskunnan digitaalistumista ikääntymisen ja monimuotoistumisen näkökulmasta.
Yksi tapahtumapäivän ohjelmista Helsingissä on ikäpuvun kokeilu, jonka avulla voi testata digipalvelujen käyttöä tyypillisen 80-vuotiaan kehossa. Voi vain arvata, miten kankeaa se saattaa olla. Ja miten tervetullutta asettua välillä toisen nahkoihin näin konkreettisesti.