Kolumni
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Sitten tulivat muut konstit, sähkö, öljy, hake ja pelletit, ja lopulta erilaiset pumput, maalämpö-, vesi-ilmalämpö- ja lämpöpumput Savujuovat kapenivat huomaamattomiksi jos niitä oli lainkaan. Omakotiasujat ja maalaistalot hankkivat tietoa erilaisista lämmitysmuodoista, joku vaihtoi energiasta toiseen suhdanteita seuraten.
Nyt maailma on mennyt kovasti levottomaksi. Budjetit paukkuvat niin valtiolla, kunnilla kuin kansalaisillakin. Tykit jylisevät Euroopassa, vakaus ja turvallisuus ovat tipotiessään.
Monessa asiassa on palattava vanhoihin käytäntöihin. Juuri tänään näyttää siltä, että onnea on omistaa talo, jossa on varaava tulisija, uuni, takka tai muu. Onni on täydellistä jos vielä on polttopuita, joilla voi taloa lämmittää.
Energian hinta alkaa olla tavallisen kuluttajan kannalta katsoen sikamainen. Helen, Helsingin Sähkö myy vuoden sopimuksia kiinteään hintaan 56,54 senttiä kWh. Vielä kevättalvella saattoi saada kahden vuoden sopimuksen alle kymmenellä sentillä.
Ei ole vaikeata arvata, että klapit ovat kysyttyä tavaraa mitä pidemmälle ensimmäisiä lumia kohti etenemme.
Valtioiden pomotkaan eivät hallitse tätä päivää eivätkä inflaatiota nostavia hintoja. Ruotsissa on päätetty, että turve on uusiutuva polttoaine. Suomessa se on fossiilinen. Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Nyt germaaneilla on hätä kädessä kun öljyhanat ovat kiinni; jäljellä olevia ydinvoimaloita on pakko käynnistellä.
Kukaan ei osaa sanoa mitä sähkön hinnalle tänä syksynä ja talvella tapahtuu. Tai öljyn tai kaasun. Ei ole vaikeata arvata, että klapit ovat kysyttyä tavaraa mitä pidemmälle ensimmäisiä lumia kohti etenemme.
Toisaalta voi olla meille hyväksi palata osittain 1950-1960 – luvuille. Kuvitelkaapa tammikuinen kipakka pakkasaamu. Lunta on kertynyt kylänraitille melkoisesti. Muutama aamuvirkku on liikkeellä karvalakki korvilla kauppakasseineen. Illalla oli juuri kahden tunnin säästötauko sähkönjakelussa. Ritoniemen peltojen yllä leijuu kylän savuista kertynyt oranssin ja harmaan sävyissä aamun kalpeassa auringossa leijuva pilvi. On energiapula.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste