Kolumni
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Hän tietää, että erinomaisia podcasteja löytyy muun muassa Soundcloud – nimiseltä alustalta, joka tarjoaa sovellukset sekä iOS- että Android - puhelimille. Jos jaksaa valvoa yöllä, podcasteja tulee pitkin puolen yön jälkeisiä tunteja.
Mikä tämä Suuri Uutuus sitten on? Itse asiassa se ei ole muuta kuin radio-ohjelma. Hieno nimi tulee sanoista iPod, joka on Applen MP3 – soitin ja broadcasting, joka voitaisiin suomentaa sanaksi radio- tai TV-lähetys.
Totta kai podcastit voisivat olla ihan ”tavallisia” radio-ohjelmia, joita kuuntelija kuuntelee kanavia mielensä mukaan vaihtaen, mutta kun ”minä kuuntelin kuulkaa sitten hyvän podcastin”, se on sentään jotakin.
Podcasteja voi kuunnella monista lähteistä. Spotify, Supla, Podplay ja mainittu Soundcloud ovat esimerkkejä. Jos haluat kulkea muodikkaasti kuulokkeet korvilla ja puhelin rintataskussa podcastia kuunnellen, se ei tietenkään ole ilmaista. Paitsi Yle-areenassa. Yle ei ole sentään kehdannut ottaa käyttöön vielä tätä rahastuskeinoa.
Meidän elämämme alkaa olla liian täynnä influenssereita, jota taitaa suomeksi tarkoittaa vaikuttajaa.
Yle-areenassa podcasteja on kymmenittäin. On sarjoja, rikossarjoja, viihdettä, uutisia, melkein mitä vain niille, joille ei tavallinen ääniradio riitä. Useimmat markkinoilla liikkuvista podcasteista ovat ohjelmia, jotka eivät ole mahtuneet Yle: n ohjelmakarttaan, mutta joissa on jotakin niin paljon, että joku voisi oletettavasti maksaa niiden kuuntelemisesta.
Meidän aikamme kehittyy samaan suuntaan kuin Hella Wuolijoen käsikirjoittamien Niskavuori- elokuvien aikaan. Kun kylään tullut Aarnen iskenyt – vai menikö se toisin päin – opettajatar Ilona ja Niskavuoren vanha emäntä keskustelivat, emäntä lausui totuuden, joka pitää kovin usein paikkansa vieläkin. Hän sanoi vakaalla äänellä:
– Kyllä minä sinusta tykkään, mutta en ajastasi.
Tämä aika sotineen, inflaatioineen, energia- ja muine kriiseineen menee liian usein yli ymmärryksen. Tavallinen ihminen ei pysy mukana. Meidän elämämme alkaa olla liian täynnä influenssereita, jota taitaa suomeksi tarkoittaa vaikuttajaa. Olisi tietenkin rahvaanomaista käyttää sanaa vaikuttaja. Eihän se tunnu miltään. Mutta influensseri. Se tuntuu riittävän tautiselta.
Kyllä Niskavuoren vanha emäntä oli oikeassa.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Hevosia Väärinmajasta, Pihlajalahdelta, Mustajärveltä, Jäminkipohjasta, Kekkoselta… perässään kaksi- ja nelipyöräisiä rattaita ja kiesejä, monet Ruoveden ensimmäisiä, Noitakäräjiä varten kunnostettuja. Koko kylän raitin mittaisen ajopelijonon kärjessä tepasteli kaksi komeata ratsua. Ensimmäiset Noitakäräjät olivat alkaneet.
Hevosia Väärinmajasta, Pihlajalahdelta, Mustajärveltä, Jäminkipohjasta, Kekkoselta… perässään kaksi- ja nelipyöräisiä rattaita ja kiesejä, monet Ruoveden ensimmäisiä, Noitakäräjiä varten kunnostettuja. Koko kylän raitin mittaisen ajopelijonon kärjessä tepasteli kaksi komeata ratsua. Ensimmäiset Noitakäräjät olivat alkaneet.
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Metsäjänis oli vapun alla vielä lähes valkoinen. Jänöjussi kuvattiin 28. huhtikuuta Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Kunnanvaltuusto kokoontuu valtuustosalissa. Kuva helmikuun valtuuston kokouksesta.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste