Pal­mu­sun­nun­tai­na Jee­sus rat­sas­ti pää­si­äis­juh­lil­le Je­ru­sa­le­miin suu­ren kan­san­suo­si­on kes­kel­lä. Sana Jee­suk­sen eri­tyi­syy­des­tä ja hä­nen te­ke­mis­tään ih­me­te­ois­ta oli le­vin­nyt ja hä­net ha­lut­tiin näh­dä omin sil­min. Jee­suk­ses­ta toi­vot­tiin myös va­paut­ta­jaa roo­ma­lais­ten val­lan al­ta. Pal­mun­leh­det hei­lui­vat ja on­nel­li­si­na ih­mi­set heit­te­li­vät nii­tä Jee­suk­sen kul­ku­rei­til­le. Heil­lä oli suu­ret odo­tuk­set tu­le­vas­ta. Jee­sus oli sil­lä het­kel­lä var­maan su­rul­li­nen nii­den ih­mis­ten puo­les­ta, kos­ka hä­nen teh­tä­vän­sä ei ol­lut hei­dän odot­ta­man­sa.  

Jee­suk­sen teh­tä­vä­nä oli tul­la Je­ru­sa­le­miin ja kul­kea pii­na­vii­kon ta­pah­tu­mien kaut­ta lo­pul­ta Gol­ga­tan ris­til­le. Jee­sus tie­si tu­le­vien päi­vien ku­lun, sik­si mat­ka oli hy­vin ras­kas. Pal­mu­sun­nun­tain psal­mi­teks­tis­sä (Ps. 22) ku­va­taan ra­jua hyl­käys­ko­ke­mus­ta ”Ju­ma­la­ni, Ju­ma­la­ni, mik­si hyl­kä­sit mi­nut? Minä huu­dan si­nua avuk­si, mut­ta sinä olet kau­ka­na. Ju­ma­la­ni, minä kut­sun si­nua päi­vi­sin, mut­ta sinä et vas­taa. Yöt kaik­ki huu­dan saa­mat­ta rau­haa.”

Sil­ti Jee­sus oli suu­res­ti Ju­ma­lan kan­nat­te­le­ma ja hä­nen siu­naa­man­sa, Jee­suk­sen teh­tä­vä maa­il­mas­sa oli koh­ta täy­tet­ty. 

Je­ru­sa­le­min juh­la­kan­sa ter­veh­ti Jee­sus­ta voi­ton tuo­ja­na. Pal­mu­nok­sia on ku­vat­tu toi­von ja voi­ton ver­taus­ku­vik­si. Vaik­ka Jee­sus ei tuo­nut sitä voit­toa, jota ih­mi­set odot­ti­vat, niin oman kuo­le­man­sa kaut­ta hän tu­li­si pian voit­ta­maan vi­hol­li­sis­ta suu­rim­man, kuo­le­man val­lan. Sii­nä mie­les­sä on kau­nis­ta, et­tä Jee­sus otet­tiin pää­si­äis­juh­lil­le vas­taan pal­mun­leh­din. Pal­mu­sun­nun­tain toi­ses­sa psal­mi­teks­tis­sä (Ps. 118) kii­te­tään Ju­ma­laa sa­noin ”Sinä olet Ju­ma­la­ni, si­nua minä kii­tän, Ju­ma­la, si­nua minä suu­res­ti ylis­tän. Kiit­tä­kää Her­raa! Hän on hyvä, iä­ti kes­tää hä­nen ar­mon­sa!” 

Suo­mes­sa meil­lä ei ole pal­mu­nok­sia, mut­ta pa­ju­nok­sat muis­tut­ta­vat mei­tä Jee­suk­sen saa­pu­mi­ses­ta pää­si­äis­juh­lil­le. Ne muis­tut­ta­vat mei­tä myös Ju­ma­lan hy­vyy­des­tä ja ke­vään iha­nuu­des­ta. Pal­mu­sun­nun­tai­na saat­taa vie­lä jos­sain liik­kua pie­niä vir­po­jia, jot­ka pa­ju­nok­si­neen tuo­vat vir­vot­ta­vil­leen hy­vää miel­tä, iloa ja vä­riä pää­si­äi­sek­si. Kii­tos heil­le. 

Siu­nat­tua pal­mu­sun­nun­tai­ta ja hil­jais­ta viik­koa! 

Au­li Vie­no­la

di­a­ko­nis­sa Ruo­ve­den seu­ra­kun­ta