Sirkku Somero
Sirkku Somero
Kirkonkellot
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Viime keväänä jo valmiiksi monimuotoinen työnkuvani sai vielä yhden lisän: osakseni tuli toimia seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Pelkkä ajatuskin kauhistutti. Miten minä, keski-ikäinen täti-ihminen pärjäisin nuorten kanssa?
Ja kyllä, olen itsekin ollut nuori. Se vaan oli joskus silloin kauan sitten, markka-aikaan. Ja kyllä, asuu meillä nuorisoa kotonakin, joten olenhan minä teineihin tottunut, mutta silti!
Syksyllä vierailin kunnan nuorisotilassa Vintillä ja pääsin siellä muutamien nuorten puheillekin. He vaikuttivat ihan kivoilta. Talven mittaan tapasin tulevia rippikoululaisia ja isoskoulutettavia. Ison nuorisoporukan eteen astuminen niinkin nuoria innostavan asian kuin virsikirja kanssa oli aluksi suorastaan pelottavaa. Siitäkin selvittiin, nuoret ja minä.
Hiihtoloman lähestyessä aloin hermoilla, miten selviäisin monta päivää putkeen itseäni selvästi nuorempien ihmisten kanssa rippileiristä.
Osaisinko pitää heille oppitunteja, jotka kiinnostaisivat? Pysyikö tunneilla yleinen järjestys? Miten nuoret suhtautuisivat antamiini tehtäviin? Miten saisin heidät keskustelemaan ja miten voittaa heidän luottamuksensa? Miten voisin olla tekemässä heidän riparistaan ikimuistoisen, hyvällä tavalla?
Jälkikäteen voin todeta, että huoleni olivat turhia. Leiri sujui hyvin. Nuoret osaavat kyllä käyttäytyä, jos vaan haluavat. Hämmästyin oppituntien viittausaktiivisuutta, pohdintoja, perusteltuja vastauksia ja sitä uskallusta ja heittäytymistä, jota nuorista löytyy! Ihmetellen seurasin myös intoa, jolla rippikoulun ulkoläksyjä opeteltiin.
Olen ylpeä teistä, rippikoululaiset. Opetitte minulle, että on turha murehtia asioita etukäteen. Pysykää rohkeina ja avoimina, omina itsenänne. Suhtautukaa uusiin asioihin ilman turhia ennakkoluuloja. Uskokaa unelmiinne ja luottakaa siihen, että elämä kantaa!
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Otsikon huudahduksesta mieleen nousee helposti kuva henkensä puolesta armoa kaipaavasta ihmisestä, joka on jollakin tavoin joutunut alakynteen. Armon antaminen ja pälkähästä pääseminen ovat silloin jonkun sellaisen käsissä, joka on anojaansa paremmassa asemassa. Hän voi olla rikkaampi, vahvempi tai viisaampi. Onnettomaan asemaan joutuneen asiat, jopa loppuelämä, ovat silloin hänen käsissään, jolta armoa anotaan. Armon anoja ei voi tilanteessa tehdä itsensä hyväksi kovinkaan paljon. Rukoilla korkeintaan hiljaa mielessään.
Otsikon huudahduksesta mieleen nousee helposti kuva henkensä puolesta armoa kaipaavasta ihmisestä, joka on jollakin tavoin joutunut alakynteen. Armon antaminen ja pälkähästä pääseminen ovat silloin jonkun sellaisen käsissä, joka on anojaansa paremmassa asemassa. Hän voi olla rikkaampi, vahvempi tai viisaampi. Onnettomaan asemaan joutuneen asiat, jopa loppuelämä, ovat silloin hänen käsissään, jolta armoa anotaan. Armon anoja ei voi tilanteessa tehdä itsensä hyväksi kovinkaan paljon. Rukoilla korkeintaan hiljaa mielessään.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Kun olemme parin vuoden ajan saaneet seurata maailman ensimmäisen postmodernin presidentin vallankäyttöä, voi siitä muutamia huomioita jo tehdä. Donald Trump käyttää presidenttinä laajamittaisesti postmodernia suhteellisten totuuksien lähestymistapaa. Muistan tämän totuuden suhteellistamisen itse jo 1980–luvun Pate Q -näytelmästä.
Kun olemme parin vuoden ajan saaneet seurata maailman ensimmäisen postmodernin presidentin vallankäyttöä, voi siitä muutamia huomioita jo tehdä. Donald Trump käyttää presidenttinä laajamittaisesti postmodernia suhteellisten totuuksien lähestymistapaa. Muistan tämän totuuden suhteellistamisen itse jo 1980–luvun Pate Q -näytelmästä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste