Yhteensovittaminen korostuu valtion monikäyttömetsissä
Vastine
Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen puheenjohtajana tuo esille huolensa Pirkanmaan suojelualueiden vähäisyydestä korostaen samalla Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämistä (Ruovesi-lehti 27.4.). Haluamme tässä tarkentaa valtion omistuksessa olevien metsien tietoja Pirkanmaalta ja esitetyltä kansallispuistojen laajennusalueelta, sekä tuoda esille monikäyttömetsien yhteensovittavaa roolia.
Metsähallituksella on Pirkanmaalla hallinnassaan 112 000 hehtaaria maa-alueita, joista 27 200 ha (24 %) on luonnonsuojelualueita ja talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä 84 800 ha. Monikäyttömetsistä 8 600 ha on rajattu käytön ulkopuolelle. Yhteensä 32 % Metsähallituksen maapinta-alasta Pirkanmaalla on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välille esitetystä noin 11 400 hehtaarin laajennusalueesta on luonnonsuojelualueita 700 hehtaaria (6 %), ja monikäyttömetsien 10 700 hehtaarista 1600 on rajattu metsätalouskäytön ulkopuolelle luonto- ynnä muina erityiskohteina. Yhteensä noin 20 % esitetyn alueen pinta-alasta on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Esitetyn alueen monikäyttömetsien (10 700 ha) puustoista 70 % on alle 60-vuotiaita metsiä. Yli 100-vuotiaita metsiä on noin 900 ha, josta valtaosa on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Alueita on käyty läpi useissa eri hallitusohjelmien tai omistajan päätöksien mukaisissa valtion maille tehdyissä selvityksissä (soidensuojelun täydennysesitys, METSO I, II, korpi-METSO), alue-ekologisessa suunnittelussa sekä muissa Metsähallituksen luontoselvityksissä. Pidämme epätodennäköisenä, että laajoja, luontoarvoiltaan hoidetuista talousmetsistä poikkeavia metsiä alueelta löytyisi. Metsähallitus selvittää luontoarvot alueilta, joita meille on esitetty luontoarvoiltaan merkittävinä, ja käymme keskustelua luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.
Riuttaskorven noin 1600 hehtaarin virkistysmetsä Ylöjärvellä on osa valtion virkistyskäyttökysyntään vastaavaa tarjontaverkostoa, joka on tunnistettu Marinin hallituksen aikana laaditussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Virkistysmetsässä kehitetään ennen muuta alueen retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, ja samalla harjoitetaan metsätaloutta sekä huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Riuttaskorven virkistysmetsää on kehitetty sen perustamisesta 1997 lähtien. Tällaisilla erityisalueilla on merkittävä rooli metsätalouden ja muiden metsän käyttömuotojen yhteensovittamisessa.
Eeva-Liisa Jorri
Aluejohtaja
Ilkka Korhonen
Aluepäällikkö
Metsähallitus Metsätalous Oy