Kolumni
Elämme ruttoaikaa. Ravintolan ovessa sanotaan suurin kirjaimin: OPEN TAKE-AWAY ONLY. Mitähän Mikko Mahlamäki (75 v.) Pihtiputaalta luulee siinä sanottavan?
Kysyn Mikon puolesta, miksi se sama ilmoitus ei voi olla suomen kielellä.
No, siksi, että se ei ole yhtä hienoa. Joidenkin mielestä on paljon hienompaa, coolimpaa, poiketa kupilliselle Café:hen kuin kahvilaan. Toki suomalaiset osaavat melko hyvin englantia, mutta tutkimuksen mukaan meistä vajaat pari miljoonaa eivät tuota Eurooppaan tunkeutunutta pop-kieltä osaa.
Entä musiikki, jota kuulemme nykyisin ainakin yli kymmeneltä radiokanavalta? Kaksi kolmasosaa on englanninkielistä. Katsokaa vaikka Voice of Finlandia (jo ohjelman nimikin englanniksi). Helsingin yliopistosta kerrotaan, että kauppatieteen maisteriopiskelijat joutuivat jossakin vaiheessa tekemään anomuksen, että saisivat oikeuden tehdä pro gradu-työnsä äidinkielellään, suomeksi.
Ehkä tässä vaiheessa on hyvä oivaltaa kaksi asiaa: meidän kielemme on poikkeuksellisen hieno ja nyanssirikas. Sen avulla voi ilmaista asioita monin verroin tuoreemmin ja tarkemmin kuin useimmilla muilla kielillä. Toiseksi, 85 prosenttia maailman ihmisistä ei osaa englantia. Mutta niinhän se menee kuten Tuomas Kyrö sanoo: "Ennen kaikki oli paremmin".
Kun olet aamulla juonut smoothien ja ajellut duunipaikkaasi puhuen matkalla handsfreen avulla, saatat joutua melko pian Teams-kokoukseen.
Kauan sitten ei ollut mainosten mukaan hyppimään stimuloivaa Coca Colaa, oli Pyynikin Helmeä, tummaa, poreilevaa, hyvänmakuista limsaa, jota juotiin heinätöiden välissä kun päästiin karkaamaan kioskille. Toinen vaihtoehto oli tietysti Sitruunasooda. Oka-kahvipaketeista keräiltiin pahvisia autojen kuvia; ne olivat monen muksun tärkein omaisuus. Evääksi ostettiin Hamppariväärää, vai oliko sen nyt sitten Erikoissuomea. Sitten kun joku huomasi laittaa nakin sämpylän sisään, siitä ei tullutkaan nakkisämpylää vaan Hot dog – kuuma koira.
Kun olet aamulla juonut smoothien ja ajellut duunipaikkaasi puhuen matkalla handsfreen avulla, saatat joutua melko pian Teams-kokoukseen. Sitten onkin aika poiketa sales managerin kanssa Steak housessa. Sitten taas meetingiin ja illalla Sport centeriin, että kunto säilyy.
On uskomatonta, että meillä, jotka olimme osa Ruotsin valtakuntaa kuutisensataa vuotta, nillitetään pakkoruotsista, joka on toinen virallinen kielemme, mutta tavallistakaan arkea ei voi kohta elää edes Tohmajärvellä hallitsematta englannin kielen alkeita.
Olisiko aika alkaa kunnioittaa omaa kieltämme ja siirtyä asiassa nextille levelille?
Maailman onnellisin kansa. Niinpä niin. Vuosikymmenet olemme saaneet kaikensorttisia korvauksia maksamistamme lääkärinlaskuista ja muista.
Maailman onnellisin kansa. Niinpä niin. Vuosikymmenet olemme saaneet kaikensorttisia korvauksia maksamistamme lääkärinlaskuista ja muista.
”Sinne puu taipuu, mihin tainta taivutetaan” sanoi roomalainen runoilija, maalaiselämän ihailija ja filosofi. Tiedättehän ajatuksen: – Olemme huolissamme nykynuorisosta.
”Sinne puu taipuu, mihin tainta taivutetaan” sanoi roomalainen runoilija, maalaiselämän ihailija ja filosofi. Tiedättehän ajatuksen: – Olemme huolissamme nykynuorisosta.
Taklaus oli kova sana siihen aikaan kun vapaapäivät menivät höntsäillessä läheisellä jäädytetyllä kentällä. Kunta oli päättänyt näyttää palvelutahtoaan ja ruiskutellut vettä koulun piha-alueelle niin, että saatiin pläntti jäätä lumivallireunoineen.
Taklaus oli kova sana siihen aikaan kun vapaapäivät menivät höntsäillessä läheisellä jäädytetyllä kentällä. Kunta oli päättänyt näyttää palvelutahtoaan ja ruiskutellut vettä koulun piha-alueelle niin, että saatiin pläntti jäätä lumivallireunoineen.
A-studio TV ykkösellä. Juontajarouvalla tyylikkäät vaatteet ja huippukorkeat korot. Kolme vierasta, naispuolisella vieraalla kukkaleninki, toisella miehistä tumma puku, toisella rento bleiseri ja farkut. Kaikilla valkoiset tennarit.
A-studio TV ykkösellä. Juontajarouvalla tyylikkäät vaatteet ja huippukorkeat korot. Kolme vierasta, naispuolisella vieraalla kukkaleninki, toisella miehistä tumma puku, toisella rento bleiseri ja farkut. Kaikilla valkoiset tennarit.
Huippusäveltäjämme Jean Sibelius saa vieläkin, liki 155 vuotta syntymänsä jälkeen meissä kaikissa aikaan voimakkaita tunteita. Kun Finlandia, Karelia-sarja tai Valse Triste soivat, jokin meissä liikahtaa.
Huippusäveltäjämme Jean Sibelius saa vieläkin, liki 155 vuotta syntymänsä jälkeen meissä kaikissa aikaan voimakkaita tunteita. Kun Finlandia, Karelia-sarja tai Valse Triste soivat, jokin meissä liikahtaa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste