Kolumni
Huippusäveltäjämme Jean Sibelius saa vieläkin, liki 155 vuotta syntymänsä jälkeen meissä kaikissa aikaan voimakkaita tunteita. Kun Finlandia, Karelia-sarja tai Valse Triste soivat, jokin meissä liikahtaa.
Nyt, kun tilanne Euroopassa ja Suomessa on pienen viruksen hallitsema, ja meidän toivotaan matkustelevan vain kotimaassa, jos sielläkään, voimme ottaa esimerkkiä nuottitaituri Jannesta, jolle Ruovesikään ei ollut lainkaan outo. Ja miksi olisikaan, vanha emäpitäjä oli kauneutensa ja erämaittensa vuoksi päässyt niin säveltäjien, taidemaalareitten kuin kirjailijoidenkin suosikkipaikaksi.
Kuka tahansa kulkeekin tänä päivänä kylän raitilla kirkonkylän keskustassa, voi olla varma, että juuri samalla väylällä käveleskeli joskus Oskar Merikanto vaaleassa kesäpuvussaan. Monet näkivät itsensä Akseli Gallen-Kallelan rientävän tuppiroska vyöllään Manu Lahosen kauppaan, ehkä mukanaan Hugo Simberg. Myöhemmin maalikylässä asioivat muiden muassa Lauri Viita, Yrjö Jylhä ja Maila Talvio, joka oli häämatkalla Visuveden Murtosaaressa.
Kuljeskelipa silloisella hiekkatiellä itse Jannekin, suuri säveltäjämme. Joskus vieraana Kalelassa, vuonna 1893 kesää viettämässä toisaalla Ruovedellä. Mestari oli vasta 27-vuotias kun hän saapui laivalla Pekkalan kartanon laituriin, ja kyydittiin siitä uudelle Pekkalan koululle kesätöihin. Kesähommikseen nuori mies oli Karelia-sarjan kimpussa ja siinä sivussa kirjoitti nuotteja kuuteen impromptuun pianolle.
Kotimaan matkailusta meidän pitäisi ottaa oppia Sibeliukselta. Hän tunsi varsin hyvin Itä-Suomen aina Viipurista Kainuuseen, poikkesi häämatkallaan Venäjän puollellekin kuuntelemaan runonlaulajia, ja oli usein nähty vieras Hangon saaristossa. Järnefelteillä, Sibeliuksen vaimon Ainon perheellä oli kesäpaikkoja Ähtärissä ja Vaasan lähistöllä. Taisipa muutama nuotti syntyä niilläkin seuduilla. Neljättä sinfoniaansa Sibelius rakenteli Kolilla, Ateenalaisten laulu syntyi Virolahdella.
Sitkeä perimätieto kertoo, että Finlandian teema olisi saattanut syntyä varhain aamuyöllä Kalelan ateljeessa, kun aamuaurinko alkoi valaista suurten mäntyjen latvoja. Mene ja tiedä. Ajankohta kyllä sopisi; Finlandia syntyi vuonna 1899. Juuri silloin Gallen-Kallelan perhe asui Isonselän rannalla ensimmäistä kauttaan.
Matkustelkaamme mekin kotimaassa, jos on pakko, mieluummin kuitenkin vasta sitten, kun tämä pirskatin rutto on selätetty. Ulkomaista voimme tietysti haaveilla. Kävi se Jannekin myös vierailla mailla yhdessä jos toisessakin paikassa. Ehkä mekin vielä jonakin päivänä…
Maailman onnellisin kansa. Niinpä niin. Vuosikymmenet olemme saaneet kaikensorttisia korvauksia maksamistamme lääkärinlaskuista ja muista.
Maailman onnellisin kansa. Niinpä niin. Vuosikymmenet olemme saaneet kaikensorttisia korvauksia maksamistamme lääkärinlaskuista ja muista.
”Sinne puu taipuu, mihin tainta taivutetaan” sanoi roomalainen runoilija, maalaiselämän ihailija ja filosofi. Tiedättehän ajatuksen: – Olemme huolissamme nykynuorisosta.
”Sinne puu taipuu, mihin tainta taivutetaan” sanoi roomalainen runoilija, maalaiselämän ihailija ja filosofi. Tiedättehän ajatuksen: – Olemme huolissamme nykynuorisosta.
Taklaus oli kova sana siihen aikaan kun vapaapäivät menivät höntsäillessä läheisellä jäädytetyllä kentällä. Kunta oli päättänyt näyttää palvelutahtoaan ja ruiskutellut vettä koulun piha-alueelle niin, että saatiin pläntti jäätä lumivallireunoineen.
Taklaus oli kova sana siihen aikaan kun vapaapäivät menivät höntsäillessä läheisellä jäädytetyllä kentällä. Kunta oli päättänyt näyttää palvelutahtoaan ja ruiskutellut vettä koulun piha-alueelle niin, että saatiin pläntti jäätä lumivallireunoineen.
A-studio TV ykkösellä. Juontajarouvalla tyylikkäät vaatteet ja huippukorkeat korot. Kolme vierasta, naispuolisella vieraalla kukkaleninki, toisella miehistä tumma puku, toisella rento bleiseri ja farkut. Kaikilla valkoiset tennarit.
A-studio TV ykkösellä. Juontajarouvalla tyylikkäät vaatteet ja huippukorkeat korot. Kolme vierasta, naispuolisella vieraalla kukkaleninki, toisella miehistä tumma puku, toisella rento bleiseri ja farkut. Kaikilla valkoiset tennarit.
Elämme ruttoaikaa. Ravintolan ovessa sanotaan suurin kirjaimin: OPEN TAKE-AWAY ONLY. Mitähän Mikko Mahlamäki (75 v.) Pihtiputaalta luulee siinä sanottavan?
Elämme ruttoaikaa. Ravintolan ovessa sanotaan suurin kirjaimin: OPEN TAKE-AWAY ONLY. Mitähän Mikko Mahlamäki (75 v.) Pihtiputaalta luulee siinä sanottavan?
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste