Maa­il­man on­nel­li­sin kan­sa. Niin­pä niin. Vuo­si­kym­me­net olem­me saa­neet kai­ken­sort­ti­sia kor­vauk­sia mak­sa­mis­tam­me lää­kä­rin­las­kuis­ta ja muis­ta.

Nyt on­ni täl­tä osin al­kaa ol­la vä­his­sä. Kun sote lo­pul­ta saa­tiin val­miik­si ja sää­de­tyk­si oi­ke­aan asen­toon, huo­ma­sim­me yht’äk­kiä, et­tei Ke­lan sä­kis­tä ti­pah­da­kaan mei­dän pus­siim­me oi­ke­as­taan pal­jon mi­tään.

Kor­vaus fy­si­o­te­ra­pi­as­ta lop­pui vuo­den­vaih­tees­sa kuin ka­nan len­to. Ei tule kom­pen­saa­ti­o­ta. Ei myös­kään lym­fa­te­ra­pi­as­ta tai iho­sai­rauk­sien va­lo­hoi­dos­ta. Eh­kä vie­lä suu­rem­pi vai­ku­tus on sil­lä, et­tä yk­si­tyis­lää­kä­rien palk­ki­ois­ta mak­set­ta­vat Kela-kor­vauk­set pois­tu­vat val­ta­o­sin uu­den ter­veys­lää­ni­tyk­sen al­ka­es­sa. Par­la­ment­ti pe­rus­te­li kor­vaus­ten lo­pet­ta­mis­ta sil­lä, et­tä ”ei­hän se en­nen­kään iso ol­lut”. No, pe­rus­te­lu se­kin. Sama pe­rus­te­lu kos­kee lääk­keit­ten kor­vauk­sia ja nii­den pois­to­ja.

Yk­si­tyis­lää­kä­rien palk­ki­ois­ta mak­set­ta­vat Kela-kor­vauk­set pois­tu­vat val­ta­o­sin uu­den ter­veys­lää­ni­tyk­sen al­ka­es­sa.

Po­lii­ti­koil­la on se yh­tä­läi­nen tapa, ovat­pa sit­ten mis­tä puo­lu­ees­ta hy­vän­sä, et­tä köy­hän puo­les­ta ol­laan ai­na. Olen use­as­ti miet­ti­nyt sen hen­ki­lön elä­mää, joka saa niin sa­not­tua ta­kuu­e­lä­ket­tä, joka täl­lä het­kel­lä on 922,42 eu­roa. Jot­ta tämä hen­ki­lö py­syy elä­vien kir­jois­sa, hä­nen on käy­tä­vä ruo­ka­kau­pas­sa sil­loin täl­löin. No, kun hän on ha­ke­nut ap­tee­kis­ta lääk­keen­sä, hä­nel­le jää eh­kä 750 eu­roa, jos hy­vin käy. Kun kuu­kau­den ruo­at on kaik­ki mak­set­tu, jää vie­lä 450 ra­haa. Me­nee­kö lop­pu asu­mi­seen? Riit­tää­kö?

Asu­mi­seen me­nee vä­hin­tään­kin 300 eu­roa. Tu­los: tu­let siis toi­meen sa­dal­la­vii­del­lä­kym­pil­lä. Sil­lä hu­vit­te­let, aje­let tak­sil­la, soit­te­let pu­he­li­mel­la, han­kit vaat­teet ja muu­ta tar­peel­li­set ta­va­rat…elä­mä on yh­tä juh­laa.

Par­la­ment­ti hy­ker­te­lee; maa­il­man on­nel­li­sin kan­sa suo­ras­taan kie­mur­te­lee on­nes­ta: jo­not jul­ki­sil­l­le lää­kä­reil­le sen kuin kas­va­vat; etuu­det vain pois, ja niin se­kin emän­tä tai isän­tä, joka on päät­tä­nyt roh­kais­ta luon­ton­sa ja men­nä yk­si­tyi­sel­le – vaik­ka se mak­saa­kin – jät­tää sen te­ke­mät­tä, ja jo­not kas­va­vat.

Tie­tys­ti voi­daan aja­tel­la niin­kin, et­tä kun val­ti­on­vel­ka on nyt 141,1 mil­jar­dia eu­roa (= 141 100 000 000 e), lie­nee sama on­ko sitä nyt kym­men­kun­ta mil­jar­dia enem­män vai vä­hem­män. Ja ovat­han vii­saat kan­sa­ne­dus­ta­jat sa­no­neet, et­tä vel­ko­ja ei tar­vit­se iki­nä mak­saa ta­kai­sin. Mik­si siis mu­reh­tia?

Oli­si­ko­han niin, et­tä en­nen maa­il­mas­sa, kun lä­hes ai­no­at ”kun­na­na­vut” oli­vat hiih­to­mo­not joil­le­kin, tämä kan­sa oli oi­ke­as­ti on­nel­li­sem­pi.