Kolumni
”Ensin Ruovesi, sitten Visuvesi…Toriseva…siellä on kuoppia.”
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Paljonko ohitustie vei Ruovedeltä tuloja? Poikkeaako enää kukaan katsomaan vanhan emäpitäjän keskustaa ja sen kauppoja?
Helpompaa on ajaa ohi satasta suu napissa kohti Pohjanmaata. Hyvä tietenkin on, että jättiläisrekat eivät survo kylänraitilla, jonka muistona entisestä ovat vielä Vinhan kirjakauppa, Ritoniemen väentupa ja kunnantalo.
Silmän ja mielen nautintoakin toki riittää, jos osaa kääntää ratista niin, että osuu Paarlammin museotielle. Tämä jonkinlaisena lehmäpolkuna jo 1600-luvulla ollut reitti palveli aikansa Näsijärven vesiliikennettä täydentävänä reittinä. Sitten valtio otti kunnossapidon huolekseen 1900-luvun alkupuolella, ja tie palveli Ruovesi – Kuru yhteyttä mutkitellen silmää hivelevin kurvein ja kallistuksin Näsijärven kuultaessa silloin tällöin puiden välistä.
Museotie sai statuksensa vuonna 1990. Jo vuonna 1967 oli esitetty silloiselle TVH:lle ”Vänrikin tien” suojelemista. Lauri Ruippo ehdotti muutamaa vuotta myöhemmin museotieksi nimeämistä, joka sitten toteutuikin. Tämän päivän kulkijoilla on tilaisuus ajella vajaat yhdeksän kilometriä vanhoja aikoja muistellen Jäminginselän rannan tuntumassa.
Kuluvan vuoden kevät on huolehdittu porukalla päällystettyjen teiden kuntoa; teräviä kuoppia on tämän tästä, jouset, renkaat ja vanteet pettävät. Tienpitäjällä ei silti ole varaa päällystää uudelleen kuin osa siitä mikä olisi tarpeen.
Rahaa kyllä on. Jostakin sitä aina tulee, tosin kansan mielestä vääriin kohteisiin. Esimerkiksi Hämeenkyröön juuri rakennettava ohitustie maksaa noin 65 miljoonaa euroa, hinnaksi tulee lähemmäs kymppitonni metriltä.
Olisiko parempi ajella hyväkuntoista tietä vähän mutkitellen ja maisemia ihaillen vai viivasuoraa baanaa, näkemättä juuri muuta kuin tien keskiviivan. Ikävää, että nykymaailmassa on kaksi kaiken ylittävää olotilaa: kiire ja kasvu. Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin oli aikanaan tarkoitettu olympialiikkeeseen, ei yhteiskunnan tavoitteeksi.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste