Kolumni
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
Meitä rokotetaan – toivottavasti pian, vaikka vauhti näyttääkin kovin jähmeältä. Samalla kun Israel on jo melkein neljästi kansansa piikittänyt, meillä menee parhaalla tahdollakin vielä kauan.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen: mitä hitaammin taudista ja sen uhasta selvitään, sitä huonommin meillä menee, ja valtionvelka sen kuin kasvaa. Reilut kymmenen vuotta sitten valtion velkasaldo oli 53 miljardia. Nyt se on pian 110 miljardia, ja kasvaa huimaa vauhtia. Jos se maksettaisiin omasta lompsasta, joutuisimme pulittamaan parikymmentätuhatta euroa per nenä. Vauvasta vaariin. Ja siihen Sote-lisä päälle.
Emme aina huomaakaan kuinka anteliaita valtion suuntaan todella olemme. Kun ostamme puolentoista litran limsapullon (makeutettu sokerilla), kilahtaa pullosta valtion kassaan 48 senttiä. Kun tankkaamme dieselautomme, maksamme valtiolle veroina ja huoltovarmuusmaksuina 60 senttiä litralta. Jos tankkiin mahtuu 60 litraa, varokarhu ottaa siitä 36 euroa. Ja näitä tankkeja täytetään Suomessa joka päivä melkoinen määrä. Bensiiniauton vastaava tankillinen tuo valtiolle 45 euroa ja 60 senttiä. Kun rekisterissä on tätä nykyä noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, rahaa tulee valtiolle kuin rännistä. Naftasyöppöjä kuorma-autoja on lähes satatuhatta…
No, tässä vain muutamia esimerkkejä, jotka osoittavat, että valtio osaa ottaa omansa. Ja pakko kai onkin tällä menolla; alkaneen vuoden budjettia on tasapainotettu 12 miljardin euron velalla. Kun kirjoitamme tuon summan, se on 12 000 000 000 euroa. Siis 12 tuhatta miljoonaa euroa.
Jotenkin alkaa päässä humista ja lattia keinua jalkojen alla. Siitä huolimatta, että se on vain tämän vuoden, ja vain tähän mennessä päätetty velka. Kun ajattelemme koko velkasummaa, pyörtyminen on lähellä.
Mutta mitäpä tässä. Piikkiä odotellessa yritämme muistaa kaiken sen, mitä hyvää Suomesta on sanottu. ”Asiat hoidetaan täsmällisesti, viranomaiset ovat luotettavia, kaikki ovat oikeuden edessä samanarvoisia, poliittisia nimityksiä ei tunneta, kavereille ei anneta ylimääräistä hyötyä jne.”
Kun piikki on saatu sekä olkavarteen, että valtionvelkaan, kaikki on taas hyvin. Hyviä härkäviikkoja.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste