Yleisöltä
Ruoveden kunnanhallitus päätti kokouksessaan 6.2. antaa varauksettoman tukensa Suomen luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistyksen esitykselle Helvetinjärven kansallispuiston laajennuksesta.
Kokouksen päätöksellä kunnanhallitus on esittänyt ympäristöministeriölle, että Helvetinjärven kansallispuistoa laajennetaan yhdessä Seitsemisen kansallispuiston laajentamisen kanssa niin, että kansallispuistot muodostavat jatkossa kokonaisalaltaan noin 21 000 hehtaarin kansallispuistokeskittymän. Esitys tukee voimakkaasti Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin esitysta kansallispuistojen yhdistämisestä.
Päätösperusteluissa mainitaan tärkeänä kuntien ja valtion aktiivinen metsien suojelun edistäminen sekä luontomatkailun mahdollisuuksien parantuminen ”Etelä-Suomen Lappina”. Vihreästi ideologisena toki oikeilla jäljillä ollaan, mutta onko kansallispuisto status tässä ainoa oikea tie?
Alueen kokonaisuuden muuttaminen kansallispuistoksi on toimenpiteenä raskain mahdollinen ja jättää käytännössä huomiotta metsähallituksen viime vuosien huomattavat ponnistukset omaehtoisen metsänsuojelun ja aktiivisen luonnonhoidon lisäämisessä Kurun valtionmaalla.
Merkittävät kevyeämmän metsätalouden kokeilut tai suoalueiden ennallistamiset aktiivisin toimin ovat olleet erinomaisia keinoja yhteensovittaa metsätalouden harjoittaminen, virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu. Arvokkaimmat metsäkohteet ovat jo olleet rajattuna käytön ulkopuolelle.
Erityisen huomionarvoisia ovat Riuttaskorven virkistysmetsäalue sekä Haukkamaan ympäristömetsäalue, missä metsätalouden toimenpiteet on pyritty viime vuosina sopeuttamaan muihin ympäristöarvoihin hyvin vankalla erityisohjeistuksella ja suunnittelulla.
Tietenkin aina voidaan parantaa ja saada tietoa paremmista ja tehokkaimmista menetelmistä, ja juuri tähän tarkoitukseen alue on nykykäytössä todella merkittävä. Yhteensovittamisen kehittäminen tarvitsisi vain lisää panoksia, aikaa ja työrauhan. Nyt kiirehdittävän kansallispuistohankkeen viestiksi jää metsätalouden harjoittajan mielessä selkeä viesti: vapaaehtoiset suojelutoimet eivät riitä – luonnolle ehkä, ihmiselle eivät.
Luontomatkailumielessä tarjotaan illuusiota retkeilijöiden tuomasta rahavirrasta, minkä yksin laajentuva kansallispuisto aikaansaisi. Epäilläkin sopii. Reppuretkeilijöiden määrä varmasti lisääntyisi ja tunnettavuus kasvaisi. Mutta elinkeinojen vilkastumiseen lienee pidempi tie.
Lisäksi esimerkiksi Pirkan taipaleen kunnostaminen olisi erittäin tarpeellinen hanke, mutta ei mitenkään sidottu kansallispuistojen yhdistämiseen. Itse asiassa reitistön kunnostaminen olisi takuulla muun muassa virkistysmetsäalueella varmasti ketterämpää ja edullisempaa, muusta mahdollisesti tarvittavien rakenteiden rakentamisesta puhumattakaan. Ja ainakin osa jo toimivista luontomatkailuun keskittyvistä yrittäjistä ajattelee aiheen kovin samalla tapaa.
Kurun riistanhoitoyhdistykselle kaavailtu puistojen yhdistäminen näyttäytyy kylmäävänä. Useamman hirvenpyyntiseurueen alueet jäävät käytännössä kokonaan kansallispuiston rauhaan, ja lisäksi esimerkiksi valtion maalla lupakortilla metsästävät maattomat metsästäjät jäävät vaille yhtä aktiivisimmista alueista Etelä-Suomessa. Pelkästään hirvenpyynnin äärimmäinen vaikeutuminen aiheuttaa varmat vaikutukset lähiympäristöön metsä- ja liikennevahinkoina.
Välilliset vaikutukset muutenkin riistatalouden toimeliaisuuteen ovat yhdistyskohtaisesti merkittävät. Erä- ja metsästys harrastus ovat kiinteä osa kurulaista elämää, eikä ristiriita luonnonsuojelun kanssa yleisesti ole ollut tarpeen tuntea.
Kansallispuistojen yhdistämisen vaikutuksista yksityiseen maanomistukseen tai paikallisiin asukkaisiin ei ole tässä yhteydessä haluttu oikeastaan ottaa edes kantaa. Osallistaminen asian suunnitteluun loistaa täydellisesti poissaolollaan. Kuitenkin aloitetta liputetaan jo kuntakortilla ministeriöön asti, ja samaa askelmerkkiä haetaan maakuntahallitukselta. Toivottavasti harkintaakin riittävästi löytyy.
Vesa Kastari
kurulainen
metsätalousyrittäjä
pj. Kurun
riistanhoitoyhdistys
Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoitteena on tupakaton ja nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä.
Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoitteena on tupakaton ja nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä.
Olemme havainneet kesäkuussa kirkonkylän ranta-alueella oudon ääni-ilmiön. Se on säännöllinen 4 tai 5 kertaa peräkkäin pumppaava ääni, ja äänisarja tulee ajoittain hyvinkin tiuhaan.
Olemme havainneet kesäkuussa kirkonkylän ranta-alueella oudon ääni-ilmiön. Se on säännöllinen 4 tai 5 kertaa peräkkäin pumppaava ääni, ja äänisarja tulee ajoittain hyvinkin tiuhaan.
Noin vuosi sitten Ruovedellä nousi julkisuuteen Murskemäen tuulivoimalahanke. Olen siitä lähtien perehtynyt monipuolisesti tuulivoimaan muodostaakseni riittävän varman käsityksen asiasta, josta kuntamme päättäjät joutuvat päätöksen lähiaikoina tekemään.
Noin vuosi sitten Ruovedellä nousi julkisuuteen Murskemäen tuulivoimalahanke. Olen siitä lähtien perehtynyt monipuolisesti tuulivoimaan muodostaakseni riittävän varman käsityksen asiasta, josta kuntamme päättäjät joutuvat päätöksen lähiaikoina tekemään.
Olen eri vuosina kirjoittanut noin 40 juttua Ruovesi-lehteen. Olen ihmetellyt, miten täältä aina löytyy joku porukka vastustamaan milloin mitäkin hanketta, tällä kertaa tuulimyllyjä. Onko tällainen asenoituminen vaikuttamassa esimerkiksi Ruoveden Virtaita huonompaan kehitykseen?
Olen eri vuosina kirjoittanut noin 40 juttua Ruovesi-lehteen. Olen ihmetellyt, miten täältä aina löytyy joku porukka vastustamaan milloin mitäkin hanketta, tällä kertaa tuulimyllyjä. Onko tällainen asenoituminen vaikuttamassa esimerkiksi Ruoveden Virtaita huonompaan kehitykseen?
Ari Tuunainen totesi Ruovesi-lehdessä 30.6., että Visuvedeltä puuttuu kotitalousmuovin kierrätyspiste. Näin on, ja Tuunainen on hyvin oikealla asialla, kun huomauttaa asiasta.
Ari Tuunainen totesi Ruovesi-lehdessä 30.6., että Visuvedeltä puuttuu kotitalousmuovin kierrätyspiste. Näin on, ja Tuunainen on hyvin oikealla asialla, kun huomauttaa asiasta.
Visuveden Työvänyhdistys Kehitys ry yhtyy näkemykseen, jossa edellisessä lehdessä tuotiin esille se puute, ettei muuten mahtavassa Visuveden kyläyhteisössä ole muovijätteen kierrätysmahdollisuutta toimeenpantu.
Visuveden Työvänyhdistys Kehitys ry yhtyy näkemykseen, jossa edellisessä lehdessä tuotiin esille se puute, ettei muuten mahtavassa Visuveden kyläyhteisössä ole muovijätteen kierrätysmahdollisuutta toimeenpantu.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste