Tarkastuslautakunnan puheenjohjaja Touko Sikala totesi Pirhan talouden kehittyneen myönteiseen suuntaan.
Tuukka Olli
Pirhalle ennustetaan yli 90 miljoonan ylijäämää ensi vuodelle – Aluevaltuusto sai ensitietoja talousnäkymistä
Pirhan ensi vuoden talousarvio näyttää tässä vaiheessa 96,3 miljoonan euron ylijäämää. Asia kävi ilmi aluevaltuutetuille pidetyssä talousarvioseminaarissa, asiaa sivuttiin myös aluevaltuuston kokouksessa maanantaina.
Talousjohtaja Pasi Virtanen huomautti, että lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Nykyisten tietojen mukaan Pirhalle kertyy katettavaa alijäämää noin 210 miljoonaa euroa.
– Vaikka arvioitu ylijäämä onkin komea, se on myös välttämättömyys. Kunnissa saatiin olla tyytyväisiä vuosittaiseen nollatulokseen, mutta hyvinvointialueilla on kertynyt alijäämä katettavana, Virtanen muistutti.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Touko Sikala (kok) oli lukuihin tyytyväinen. Hän piti puheenvuoron aluevaltuuston käsitellessä väliarvioraporttia.
– Tällä vauhdilla pystymme kattamaan kertyneen alijäämämme lakisääteisessä ajassa, eli vuoden 2026 lopussa.
Hän totesi, että alueena Pirkanmaa on sellainen, jonka tuleekin onnistua alijäämän kattamisessa. hän vertasi aluetta talouskurimuksissa rypeviin Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaahan ja Etelä-Savoon.
– Varsinais-Suomessa on paljon saaristoa ja pieniä kuntia. Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti valtava alue ja Etelä-Savoon on vaikea saada työntekijöitä. Kyllä Pirkanmaan tuleekin alueena onnistua.
Tällä vauhdilla pystymme kattamaan kertyneen alijäämämme lakisääteisessä ajassa, eli vuoden 2026 lopussa.
Huoliakin löytyi. Esimerkiksi lastensuojelussa Pirkanmaan tilanne on valtakunnallisestikin vertailtuna heikko.
Katariina Pylsy (kesk) nosti väliarvioraportista maininnan, jonka mukaan kuntien edustajat valittavat edelleen Pirhalta tulevan tiedon puutetta kuntia koskevissa asioissa.
– Molempien osapuolten tulee olla aktiivisia. Mutta suuremman osapuolen aktiivisuus olisi suositeltavampaa niin sanottuna keskustelun avaajana, Pylsy totesi.
Hän peräänkuulutti kommunikaatio-ongelmiin tarttumista heti.
Aluevaltuusto hyväksyi vammaisopalveluohjelman. Vammaisten palveluverkkoon ei ole tiedossa muutoksia, vaan ohjelma on pitkälti hallinnollinen. Vammaisneuvoston edustaja Tuija Kaivanto painotti, että vammaispalveluohjelman on oltava kehittämis- ei säästöohjelma.
– Sen tarkoitus on tuoda tasavertaiset palvelut vammaisille koko alueella. Tällä hetkellä Pirkanmaan vammaispalvelut eivät ole tasavertaisia keskenään.
Riitta Kuismanen (kd) huomautti, että toimijan, esimerkiksi kuljettajan vaihtuminen kilpailutuksen myötä voi olla monelle vaikea paikka.
– Voivatko vammaiset luottaa, ettei palveluiden laatu kärsi kilpailutuksissa?
Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki vastasi, että asiakkaille jatkuvuus pyritään kilpailutuksissa turvaamaan.
– Mutta silloin toinen ratkaisu täytyy hakea, kun toimija ei halua kanssamme jatkaa yhteistyötä.