Kolumni
Tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemosen muotoili vuonna 1933 Janten lain, jossa määritellään yksilön paikka suhteessa yhteisöön. Lakia on sittemmin käytetty esimerkkinä pohjoisten maiden kulttuuriin kuuluvasta yhdenmukaisuuden normista.
Tiivistettynä Janten laki pyrkii osoittamaan, että yksilön ei tule erottautua yhteisöstä tai kuvitella olevansa jollain tapaa erilainen tai parempi kuin muut. Kaikki yhteisön normista poikkeava nähdään negatiivisessa valossa.
Kysymykset omasta itseydestä ovat ajankohtaisia läpi elämän, mutta erityisen vahvasti ne ovat läsnä murrosiässä. Samalla kun nuori etsii identiteettiään ja kapinoi itseensä kohdistuvia odotuksia vastaan, hän törmää ympäröivän yhteisön normeihin. Jos yhteisön normit ovat tiukat, voi yhteentörmäys olla jopa murskaava.
Nuoren kasvun tutkiminen avaa oivallisen näköalan Janten lakiin. Joskus kun pelkkä vääränlainen vaate riittää joukosta ulossulkemiseen. Samat normit – vaikkakin eri mittakaavassa – vaikuttavat myös aikuisen mahdollisuuksiin ilmaista itseään. Normeihin usein sisältyy vaatimus itsen pienentämisestä ja rajoittamisesta vastineeksi joukkoon kuulumisesta.
Omana itsenä eläminen on paitsi ihmisoikeus, myös hyvän elämän ydintä.
En usko, että “normaaleja ihmisiä” on olemassa. Sen sijaan on ihmisiä, jotka sopeutuvat normiin paremmin ja ihmisiä, jotka sopeutuvat siihen huonommin. Sitten on ihmisiä, jotka eivät sopeudu normiin ollenkaan. Ihanteellisessa yhteisössä olisi tilaa kaikille. Hyväksyvä ja erilaisuutta salliva ilmapiiri synnyttää hyvinvointia, turvaa ja tasapainoa. Nämä puolestaan synnyttävät tilan luovuudelle ja kasvulle.
Usein olen nuorten kasvukipuja todistaessa kertonut, miten kiihkeästi minäkin olen elämän mittaan yrittänyt vastata käsitykseen siitä, mikä on hyväksyttyä. Jokainen yritys on kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Pelko joukkoon kuulumattomuudesta on aina ollut heikompi kuin uteliaisuus elämää kohtaan.
Sitten onkin jo ilmestynyt ensimmäinen silmäpako. Vuori on tursunnut ratkenneesta saumasta. Väriä on läikkynyt yli ääriviivojen. Lopulta hillittyjä muotoja hapuilevan kuvan on vallannut salvador dalimainen mielettömyys.
Siispä elämänohjeeni nuorille ja aivan kaikille on: älä edes yritä sopeutua. Kuuntele tarkoin sitä sisäistä ääntä, joka ohjaa kohti valintoja, jotka eivät ehkä ole tavanomaisia, mutta jotka on tarkoitettu juuri sinulle. Älä anna toisten näkemysten ja mielipiteiden määritellä sinua, sillä ne kuvastavat vain ja ainoastaan näiden ihmisten sisäistä maailmaa ja kokemusta, eivät koskaan sinua.
Omana itsenä eläminen on paitsi ihmisoikeus, myös hyvän elämän ydintä. Saattohoidossa työskentelevät kertovat, että ylivoimaisesti yleisin asia, jota kuoleva jää katumaan on se, että hän on elänyt elämänsä toisten vaatimuksia kuunnellen ja niihin vastaten, ei rehellisenä omalle itselleen.
Tänä kesänä koin jotain omassa elämässäni äärimmäisen merkittävää: join vettä suoraan järvestä. Suomalainen järvivesi ei keskimäärin ole juomakelpoista, mutta tämä oli. Vesi maistui levältä, kalalta ja paremmalta tulevaisuudelta. Kuvittelin mielessäni maailman sellaisena kuin se joskus oli. Niin puhtaana, että mistä tahansa saattoi syödä ja juoda.
Tänä kesänä koin jotain omassa elämässäni äärimmäisen merkittävää: join vettä suoraan järvestä. Suomalainen järvivesi ei keskimäärin ole juomakelpoista, mutta tämä oli. Vesi maistui levältä, kalalta ja paremmalta tulevaisuudelta. Kuvittelin mielessäni maailman sellaisena kuin se joskus oli. Niin puhtaana, että mistä tahansa saattoi syödä ja juoda.
Kesä tuo tullessaan luonnon runsaan sadon ja hortaamisen hurman. Nykyään villinä kasvavien kasvien kerääminen on eräänlainen trendi. Joskus muinoin kyse oli yksinkertaisesti ruuan ja lääkkeiden keruusta.
Kesä tuo tullessaan luonnon runsaan sadon ja hortaamisen hurman. Nykyään villinä kasvavien kasvien kerääminen on eräänlainen trendi. Joskus muinoin kyse oli yksinkertaisesti ruuan ja lääkkeiden keruusta.
Suomalaisena olen saanut verenperinnöksi hillittömän työmoraalin ja hyvin vähän keinoja pitää huolta itsestäni. Syvälle kulttuuriimme on juurtunut ihanne ihmisestä, joka puurtaa aamusta iltaan, käy välillä synnyttämässä tai kaatamassa kirveenhalkomaan polveen paloviinaa ja palaa sitten töihinsä kuin ei mitään. Silkalla sisulla tämä ihanneyksilö käy loputonta työsarkaa päin ja kertoo kaikille, että sitten haudassa ehtii kyllä lepäilemään.
Suomalaisena olen saanut verenperinnöksi hillittömän työmoraalin ja hyvin vähän keinoja pitää huolta itsestäni. Syvälle kulttuuriimme on juurtunut ihanne ihmisestä, joka puurtaa aamusta iltaan, käy välillä synnyttämässä tai kaatamassa kirveenhalkomaan polveen paloviinaa ja palaa sitten töihinsä kuin ei mitään. Silkalla sisulla tämä ihanneyksilö käy loputonta työsarkaa päin ja kertoo kaikille, että sitten haudassa ehtii kyllä lepäilemään.
Koronapandemian pahimpien aallonpohjien aikaan ylistettiin matkustamattomuutta. Puhuttiin elintason karsimisesta, yksinkertaistamisesta, oman paikallisen kulttuurin arvostamisesta. Kerosiinin ympäristövaikutuksista, turismin tuhoisuudesta matkakohteiden luonnolle ja kulttuurille.
Koronapandemian pahimpien aallonpohjien aikaan ylistettiin matkustamattomuutta. Puhuttiin elintason karsimisesta, yksinkertaistamisesta, oman paikallisen kulttuurin arvostamisesta. Kerosiinin ympäristövaikutuksista, turismin tuhoisuudesta matkakohteiden luonnolle ja kulttuurille.
Kun päälle vuosi sitten muutimme Ruovedelle en tiennyt kunnasta juuri mitään. Pitkään luulin, että tämä on se paikka, missä 90-luvulla nähtiin leijona. Ajattelin, että ilman kansallispuistoa Ruovesi olisi kuin mikä tahansa pikkukunta. Kunnes tiesin paremmin.
Kun päälle vuosi sitten muutimme Ruovedelle en tiennyt kunnasta juuri mitään. Pitkään luulin, että tämä on se paikka, missä 90-luvulla nähtiin leijona. Ajattelin, että ilman kansallispuistoa Ruovesi olisi kuin mikä tahansa pikkukunta. Kunnes tiesin paremmin.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Hyvää kevättä Visuvedeltä, täältä me taas ponnistamme!
Arto Kovasin
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste