Jou­luun liit­tyy mo­nia tai­don­näyt­tei­tä keit­ti­ös­sä. Her­kut ovat oleel­li­nen osa jou­lua. Mo­nel­le pe­rin­tei­set jou­lu­ruu­at ovat kaik­ki kai­kes­sa mut­ta toi­set taas kai­paa­vat eri­lais­ta twis­tiä jou­lu­pöy­tään. Jou­lun al­la uu­sia re­sep­te­jä put­kah­te­lee leh­dis­tä ja vyö­ryy so­mes­ta vas­taan niin pal­jon kun etu­sor­mel­la vain jak­saa se­la­ta. Tai­dan it­se ol­la kui­ten­kin pe­rin­teis­ten jou­lu­herk­ku­jen ys­tä­vä.

Lei­von en­sim­mäi­set pi­par­ka­kut yleen­sä mar­ras­kuus­sa. Täl­lä ker­taa de­le­goin lei­von­nan. On­nek­si va­paa­eh­toi­sia löy­tyi. Kuu­lin et­tä re­sep­tis­sä ke­ho­tet­tiin jät­tä­mään tai­ki­nas­ta ko­ho­tu­sai­ne pois, jos tai­ki­nan ha­lu­aa mu­tus­tel­la sel­lai­se­naan pais­ta­mat­ta. Tai­si ol­la hou­kut­te­le­va aja­tus!

Pop­sin si­la­kat suo­raan pur­kis­ta, jo­ten purk­kia ei tar­vin­nut nos­taa jou­lu­pöy­tään.

Jou­lu­tort­tu­tai­ki­naa va­raan hy­vis­sä ajoin pak­ka­seen. Sen kans­sa on­nis­tu­misp­ro­sent­ti­ni on ai­ka hyvä. Lei­po­es­sa tyk­kään to­sin täs­tä­kin tai­ki­nas­ta na­tus­tel­la veit­sel­lä lei­kat­tu­ja vii­pa­lei­ta sel­lai­se­naan. Tänä jou­lu­na huo­ma­sin, et­tä uu­det suo­lai­set jou­lu­tor­tut he­rät­ti­vät epä­luu­lo­a­ni. Roh­ke­nin sen­tään sil­ti mais­ta­maan. Hyvä ta­va­ton kun hil­lon ti­lal­la oli­kin sa­vu­ka­la­tah­naa! Kuu­lin myös hu­hu­ja sö­pöis­tä mi­ni­ko­koi­sis­ta jou­lu­tor­tuis­ta.

Jou­lun val­mis­ruu­at pö­läh­tä­vät kaup­poi­hin heti kun kur­pit­sat on saa­tu rai­vat­tua tis­keis­tä pois eli hal­lo­ween se­son­gin jäl­keen. Kark­ki­la­vat ja hyl­ly­met­rit val­taa­vat etu­ne­näs­sä ti­laa vii­meis­tään mar­ras­kuun al­ku­puo­lel­la. Sa­maan ai­kaan val­mis­ruo­ka­hyl­lys­tä voi bon­ga­ta jo en­sim­mäi­set jou­lu­laa­ti­kot.

Jou­lu­ruo­kia pop­sin tä­nä­kin se­son­ki­na lä­hes vii­koit­tain. Val­mis­ruo­ka­laa­ti­kot ja leik­ke­le­pa­ket­ti sekä ro­sol­li put­kah­ti­vat per­heem­me ruo­ka­pöy­tään lä­hes joka viik­ko. Lant­tu­laa­tik­ko, mo­nen in­hok­ki, oli tä­nä­kin se­son­ki­na mei­dän suo­sik­kim­me.

Oma jou­lu­herk­ku­suo­sik­ki­ni suu­ta­rin­lo­hi­kin löy­tyi vii­me ti­pas­sa kau­pan ka­la­hyl­lys­tä. Pop­sin si­la­kat suo­raan pur­kis­ta, jo­ten purk­kia ei tar­vin­nut nos­taa jou­lu­pöy­tään.

Pe­rin­teis­ten herk­ku­jen jäl­keen on mu­ka­va myös suun­na­ta kat­se koh­ti tal­ven ar­ki­ruo­kia.

Jou­lu­aat­to­aa­mun va­kiin­tu­nut ta­pa­ni on keit­tää rii­si­puu­ro. Tä­nä­kin vuon­na seu­ra­sin sil­mä ko­va­na, mi­ten mai­to hul­mah­ti muh­kei­na kup­li­na kat­ti­las­ta hel­lal­le. Hie­no, paah­tei­nen poh­jaan pa­la­neen rii­sin maku is­tuu mu­ka­vas­ti ka­ne­lin ja so­ke­rin ka­ve­rik­si.

Odo­tan jou­lua ai­na se­son­ki­herk­kui­neen. Mut­ta yl­tä­kyl­läi­sen na­pos­te­lun ja pe­rin­teis­ten herk­ku­jen jäl­keen on mu­ka­va myös suun­na­ta kat­se koh­ti tal­ven ar­ki­ruo­kia. Ja kyl­lä­hän siel­lä vie­lä mo­net herk­ku­ki­ma­rat ovat tu­los­sa las­ki­ais­pul­li­neen ja ru­ne­ber­gin tort­tui­neen pu­hu­mat­ta­kaan pää­si­äi­ses­tä.