Yleisöltä
Ehdotin aluevaltuuston kokouksessa 14.8, että Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirhalla) säilyisi joka kunnassa edes jonkinlainen lähi- tai soteasema, johon myös ikääntyvän väestön olisi helppo olla yhteydessä ja saada sieltä palvelua. Tämä oli Keskustan pääteema aluevaaleissa ja sen eteen teemme työtä.
Toimipisteiden tarvetta puoltaa, että Pirhan palveluiden on oltava helposti saavutettavia myös henkilöille, joiden digitaidot ovat rajalliset tai niitä ei lainkaan ole. Perustelujani olivat myös, että rakennamme Pirhan toimintaa kaikkia pirkanmaalaisia asukkaita varten. Maakunnan reuna-alueille tarvitaan matalan kynnyksen yhteydenottopisteitä, sillä puolen tunnin matka-aika peruspalveluihin ei muuten toteudu – ei edes omalla autolla. Aloitettani puolsivat Keskustan ryhmän lisäksi vain 12 muiden puolueiden valtuutettua. Hatun nosto kaikille heille rohkeudesta.
Ryhmäkuri toimii tehokkaasti suurissa ryhmissä. Kaikki yhteisen organisaatiomme kehittämiseen kohdennetut epäpoliittisetkin ehdotukset ammutaan alas suoralta kädeltä. Jälkikäteen tullaan sitten sanomaan, että teillä oli hyvä ehdotus, mutta kun sitä ei saanut kannattaa.
Poliittinen, demokraattinen päätöksenteko on osoittautunut yllättävän vaikeaksi Pirhan toiminnassa. Minua ihmetyttää, ettei hyvää hallintotapaa tarvitse noudattaa hyvinvointialueella. Keskustan aluevaltuustoryhmä on kritisoinut koko Pirhan olemassaolonsa ajan tapaa, jolla hallintosäännöllä viedään kaikki valta valtuustolta. Palveluverkon kehittämisen periaateohjelmaan ei saada mitään valtuuston linjauksia vaan tulevaisuudessa kaikenlaiset päätökset voidaan perustella tällä erittäin ympäripyöreällä asiakirjalla. Valta on keskitetty hallitukselle, mutta viime viikot ovat osoittaneet, että jopa myös hallitus on menettänyt valtaansa. Olemmekin Keskustan ryhmässä tehneet selvityspyynnön, onko vallan delegoinnissa toimittu vastoin Suomen lakia.
Hyvinvointialueuudistus tarvitaan ja palveluja tulee uudistaa, siitä olen täysin samaa mieltä. Tapa, jolla se tehdään Pirkanmaalla, hävettää. Toivottavasti muissa maakunnissa osataan tämä tehdä fiksummin.
Marjo Mäkinen-Aakula
aluevaltuutettu (kesk)
Orivesi
Hyvinvointialueita ei tehty keskittäjien leikkikentäksi. Uudistus tehtiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada hyviä palveluita. Ja se tehtiin siksi, että suora demokratia toteutuisi. Nyt tilanne on kuitenkin Pirkanmaan hyvinvointialueella aivan päivänvastainen. Viestintä tökkii, aikataulut ovat liian tiukkoja, kunnat eivät saa informaatiota ja keskittämisen kylmää kyytiä näyttää olevan luvassa.
Hyvinvointialueita ei tehty keskittäjien leikkikentäksi. Uudistus tehtiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada hyviä palveluita. Ja se tehtiin siksi, että suora demokratia toteutuisi. Nyt tilanne on kuitenkin Pirkanmaan hyvinvointialueella aivan päivänvastainen. Viestintä tökkii, aikataulut ovat liian tiukkoja, kunnat eivät saa informaatiota ja keskittämisen kylmää kyytiä näyttää olevan luvassa.
Viime viikolla "Yöunet katkolla" kyseli pumppaavan äänen alkuperää ranta-alueella. Tähän ei tule mieleeni kuin yksi vastaus: kaulushaikara – pulloonpuhaltajaksikin tätä lintua joskus kutsutaan. Eli ei niin vain hiljennettävissä, mikäli pysyy laillisissa keinoissa, sillä lintu on rauhoitettu.
Viime viikolla "Yöunet katkolla" kyseli pumppaavan äänen alkuperää ranta-alueella. Tähän ei tule mieleeni kuin yksi vastaus: kaulushaikara – pulloonpuhaltajaksikin tätä lintua joskus kutsutaan. Eli ei niin vain hiljennettävissä, mikäli pysyy laillisissa keinoissa, sillä lintu on rauhoitettu.
Toimitukseen soittanut naishenkilö on pannut ilahtuneena koiralenkillä merkille, että mesimarja näyttäisi palanneen. Marjan kukkia on löytynyt ojien pientareilla runsaasti ainakin Papppilankylän seutuvilla. Soittaja muistelee, että marjoja oli runsaasti vielä 1960-luvulle asti.
Toimitukseen soittanut naishenkilö on pannut ilahtuneena koiralenkillä merkille, että mesimarja näyttäisi palanneen. Marjan kukkia on löytynyt ojien pientareilla runsaasti ainakin Papppilankylän seutuvilla. Soittaja muistelee, että marjoja oli runsaasti vielä 1960-luvulle asti.
Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen puheenjohtajana tuo esille huolensa Pirkanmaan suojelualueiden vähäisyydestä korostaen samalla Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämistä (Ruovesi-lehti 27.4.). Haluamme tässä tarkentaa valtion omistuksessa olevien metsien tietoja Pirkanmaalta ja esitetyltä kansallispuistojen laajennusalueelta, sekä tuoda esille monikäyttömetsien yhteensovittavaa roolia.
Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen puheenjohtajana tuo esille huolensa Pirkanmaan suojelualueiden vähäisyydestä korostaen samalla Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämistä (Ruovesi-lehti 27.4.). Haluamme tässä tarkentaa valtion omistuksessa olevien metsien tietoja Pirkanmaalta ja esitetyltä kansallispuistojen laajennusalueelta, sekä tuoda esille monikäyttömetsien yhteensovittavaa roolia.
Kahden kunnan ”kansalaisen” näkökulmasta Ruoveden Yrittäjien huoli Haapasaaren tulevaisuudesta (Ruovesi-lehti 12.4.) vaikuttaa enemmän kuin aiheelliselta. Tuntematta tarkemmin kunnan elinvoimalautakunnan päätöksen taustalla olevia laskelmia, voinee varovaisestikin arvioiden olettaa Haapasaaren 10 000 vierailijan tuovan kuntaan vuosittain yli 200 000 euron tulon kertaluonteisen kaavoitus- ja rakennuskustannuksilla vähennetyn myyntitulon sijaan.
Kahden kunnan ”kansalaisen” näkökulmasta Ruoveden Yrittäjien huoli Haapasaaren tulevaisuudesta (Ruovesi-lehti 12.4.) vaikuttaa enemmän kuin aiheelliselta. Tuntematta tarkemmin kunnan elinvoimalautakunnan päätöksen taustalla olevia laskelmia, voinee varovaisestikin arvioiden olettaa Haapasaaren 10 000 vierailijan tuovan kuntaan vuosittain yli 200 000 euron tulon kertaluonteisen kaavoitus- ja rakennuskustannuksilla vähennetyn myyntitulon sijaan.
Sotilaspojat oli suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuutta nuoremmille pojille. Suojeluskuntajärjestö kattoi koko maan. Talvisodan alkaessa loppuvuodesta 1939 suojeluskunnissa oli yli 500 poikaosastoa ja niissä noin 30 000 12–16-vuotiasta poikaa. Jatkosodan aikana sotilaspoikien määrä kasvoi merkittävästi ja oli sodan loppuvaiheissa yli 70 000, Pirkka-Hämeessä noin 3 000.
Sotilaspojat oli suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuutta nuoremmille pojille. Suojeluskuntajärjestö kattoi koko maan. Talvisodan alkaessa loppuvuodesta 1939 suojeluskunnissa oli yli 500 poikaosastoa ja niissä noin 30 000 12–16-vuotiasta poikaa. Jatkosodan aikana sotilaspoikien määrä kasvoi merkittävästi ja oli sodan loppuvaiheissa yli 70 000, Pirkka-Hämeessä noin 3 000.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste