Ko­ke­mä­en­jo­en reit­ti syn­tyi ja ke­hit­tyi tu­han­sien vuo­sien ai­ka­na. Eli­ös­tö, kas­vil­li­suus, ka­las­to ke­hit­tyi tänä ai­ka­na omak­si eri­tyi­sek­si la­jis­tok­seen. Ih­mi­sa­su­tus­ten tul­tua joen ran­noil­le siel­lä ka­las­tet­tiin, met­säs­tet­tiin ja vil­jel­tiin. Jo­kea hyö­dyn­net­tiin ra­ken­ta­mal­la myl­ly­jä/sa­ho­ja, sitä pe­rat­tiin ja muo­kat­tiin mut­ta se vir­ta­si kui­ten­kin va­paa­na. Va­paa joki tuot­ti pal­jon va­el­lus­ka­laa.

Tam­mer­kos­keen ra­ken­net­tiin 1500-lu­vul­la kruu­nun oma pato lo­hen­ka­las­tus­ta var­ten. Kruu­nu har­joit­ti lo­hen­ka­las­tus­ta omal­la ka­las­tu­syk­si­köl­lä. Lohi nou­si myös Tam­mer­kos­kes­ta li­sään­ty­mi­sa­lu­eil­le Nä­si­jär­ven rei­til­le ja loh­ta ka­las­tet­tiin Ruo­ve­den Mu­ro­le­kos­kes­ta.

Joki tuot­ti va­el­lus­ka­lo­jen poi­ka­sia, jot­ka va­el­si­vat me­rel­le kas­va­maan. Loh­ta, sii­kaa ja me­ri­tai­men­ta pyy­det­tiin vuo­sit­tain sa­to­ja ton­ne­ja joki- ja me­ri­a­lu­eil­ta. Ei­kä tule unoh­taa mui­den ka­la­la­jien (an­ke­ri­as, nah­ki­ai­nen) saa­lis­mää­rät. Joki oli vie­lä 1900-lu­vun alus­sa Ete­lä-Suo­men par­hai­ta va­el­lus­ka­lo­jen li­sään­ty­mi­sa­lu­ei­ta ja Suo­men ra­vun­pyyn­nin kes­kus 1900-lu­vun alus­sa.

Muu­tos tuli no­pe­as­ti. Te­ol­li­suu­tem­me tar­vit­si säh­köä ja sitä saa­tiin ra­ken­ta­mal­la ve­si­voi­ma­lai­tok­sia 1900-lu­vun alus­ta. Kos­ki­a­lu­eil­le (li­sään­ty­mi­sa­lu­eil­le) ra­ken­net­tiin ve­si­voi­ma­lai­tok­sia, jo­ki­a­lue sul­jet­tiin. Jo­es­ta tuli rivi pe­rat­tu­ja ”jär­vi­al­tai­ta”. Nii­den vä­lis­sä ve­si­voi­ma­lai­tok­set jau­ha­vat säh­köä. Va­el­lus­ka­lo­jen ar­voa ei tun­nus­tet­tu, saa­liit ro­mah­ti­vat.

Lu­pa­eh­to­ja ei nou­da­tet­tu ja sen seu­rauk­se­na jo­ki­rei­tin va­el­lus­ka­la­kan­ta tu­hot­tiin.

Al­ku­pe­räi­sis­sä lu­vis­sa (Äet­sä, Har­ja­val­ta, Kol­si, Tam­mer­kos­ki) oli ka­la­tie tai -por­ras ra­ken­ta­mis­vaa­ti­mus. Nämä lu­pa­eh­dot oli­vat pai­kal­lis­ten vir­ka­mies­ten te­ke­miä pää­tök­siä (Tu­run ja Po­rin sekä Hä­meen lää­nien maa­her­ro­jen pää­tök­set). Siel­lä ym­mär­ret­tiin va­el­lus­ka­la­kan­nan ar­vo ja mer­ki­tys pai­kal­lis­vä­es­töl­le. Näi­tä lu­pa­eh­to­ja ei nou­da­tet­tu ja sen seu­rauk­se­na jo­ki­rei­tin va­el­lus­ka­la­kan­ta tu­hot­tiin.

Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö ohit­ti al­ku­pe­räi­set lu­pa­eh­dot. Mi­nis­te­ri­ös­sä näh­tiin, et­tä ”ka­la­kan­to­jen hoi­to Ko­ke­mä­en­jo­es­sa tu­lee tu­le­vai­suu­des­sa­kin pe­rus­tu­maan is­tu­tuk­siin, vaik­ka is­tu­tet­ta­vat ka­la­la­jit tai -kan­nat saat­ta­vat­kin muut­tua jos­sa­kin mää­rin ny­kyi­ses­tä.” Ny­kyi­sin va­el­lus­ka­lo­ja vil­jel­lään muu­al­la ja kas­va­te­tut ka­lat tuo­daan au­toil­la jo­ki­a­lu­een pe­rat­tui­hin ”jär­vi­al­tai­siin”. Tämä mer­kit­si ka­tast­ro­fia myös Ko­ke­mä­en­jo­en bi­o­di­ver­si­tee­til­le, eli­ös­tö yk­si­puo­lis­tui.

Tänä päi­vä­nä ar­vot ovat muut­tu­neet. Nyt on ai­ka kor­ja­ta vir­heet. Pääs­te­tään va­el­lus­ka­lat li­sään­ty­mään luon­tai­ses­ti ja va­el­ta­maan syön­nö­sa­lu­eil­le me­rel­le. Muu­tos läh­tee sii­tä et­tä ra­ken­ne­taan ka­la­tiet voi­ma­lai­tos­ten ohi. Tä­män muu­tok­sen myö­tä saam­me ai­van uu­den­lai­sia työ­paik­ko­ja mm. mat­kai­lu­y­rit­tä­jil­le.

Pek­ka Vuo­ri­nen

pu­heen­joh­ta­ja

Ko­ke­mä­en­jo­en rei­tin kun­nos­tu­syh­dis­tys ry