Nuorten mielenterveys on tärkeä puheenaihe, joka koskettaa meitä kaikkia
Yleisöltä
Nuorten mielenterveys on ajankohtainen ja huolestuttava aihe, joka vaatii ymmärrystä ja toimintaa. Nuorten elämä on täynnä haasteita, ja mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja tulevaisuuden näkymiinsä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja jopa neljäsosa nuorista kärsii niistä jollakin tavalla.
Vaikka yhteiskunnassa onkin tapahtunut edistystä mielenterveysasioiden ymmärtämisessä, nuoret kohtaavat edelleen stigman (häpeäleimanvaikeudet päästä tarvitsemiinsa palveluihin. Pitkät jonot ja resurssipula aiheuttavat sen, että nuori voi joutua kantamaan ongelmiaan yksin ilman asianmukaista tukea. Se lisää esimerkiksi nuoren koulunkäynnin vaikeuksia ja sosiaalisia haasteita. Ne taas heikentävät mielenterveyttä ja tilanne pahenee entisestään.
Mielenterveyspalveluiden saatavuutta pitäisikin siis parantaa huomattavasti. Odotusaikoja täytyy pystyä lyhentämään ja tarjota apua sitä tarvitseville ajoissa. Yhteiskunnassamme on myös tärkeää purkaa stigmoja mielenterveysasioiden ympäriltä ja edistää avoimempaa keskustelua. Nuorella tulisi olla turvallinen olo hakeutua avun piiriin ilman pelkoa leimautumisesta.
Sosiaalisella medialla voi olla vahva vaikutus nuoren mielenterveyteen. Toisaalta sosiaalisen median kautta voi saada vertaistukea hankalissa tilanteissa, mutta se kuitenkin myös korostaa vaatimusta täydellisyydestä ja altistaa nuoria vertailulle. Nuorten on tärkeää oppia terveitä tapoja käyttää sosiaalista mediaa ja suhtautua kriittisesti siellä näkemiinsä asioihin.
Nuorella tulisi olla turvallinen olo hakeutua avun piiriin ilman pelkoa leimautumisesta.
Myös koulu voi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen. Koulussa voi luoda sosiaalisia suhteita, jotka tukevat mielenterveyttä. Koulu kuitenkin myös aiheuttaa paljon stressiä ja paineita. Esimerkiksi yliopistoihin valitaan nykyään opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksella. Se saa aikaan ajatuksen siitä, että jo lukioaikana täytyisi tietää mille alalle haluaa, jotta voi kirjoittaa oikeat aineet. Tämän lukiolainen voi kokea pakkona suoriutua ylioppilaskirjoituksista hyvin. Pitkittynyt stressi saattaa lisätä ahdistuneisuuden ja masennuksen riskiä.
Ruoveden lukiossa kysyttiin äidinkielentunnilla toisen vuoden opiskelijoilta, mistä asioista pitäisi puhua enemmän. Nuorten mielenterveys nousi vahvasti esille. Suurin osa oli sitä mieltä, että nuorten mielenterveysongelmista ja jaksamisesta pitäisi puhua enemmän.
Mielestäni tämäkin antaa viitteitä siitä, että nuorilla todella on ongelmia mielenterveyden ja jaksamisen kanssa, ja heidän tulisi saada apua.
On tärkeää luoda nuorille ympäristö, jossa mielenterveysongelmista saa puhua ja niihin saa apua. Mielenterveyden tukeminen ei ole ainoastaan nuorten etu, vaan investointi yhteiseen hyvinvointiimme ja tulevaisuuteemme. Mielenterveysongelmat eivät ole heikkouden merkki, vaan ne ovat yleisiä ja ikäviä ongelmia, jotka vaativat yhteiskunnan, vanhempien ja koulujen tukea. Avoin keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja tarvittavien palveluiden parantaminen ovat kaikki askelia kohti parempaa tulevaisuutta nuorillemme.
Jokaisen pitäisi yrittää tehdä osansa nuorten mielenterveyden tukemiseksi, ja edistää ilmapiiriä, jossa nuoret voivat tuntea olonsa turvalliseksi, ilmaista tunteitaan ja saada tarvittaessa apua.
Kiia Rintala
kirjoittaja on Ruoveden
lukion opiskelija