Kolumni
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Alussa mainittuihin merkkeihin on helppo tutustua – suorastaan pakko. Parhaiten ehkä tuotteita voi ihailla televisiolähetyksissä. Esiintyjä ei ole minkään arvoinen ellei hänellä ole valkoisia tennareita. On aivan sama, onko hänellä yllään kukkamekko, urheiluasu vai tumma puku. Tennarit kuuluvat aina kuvaan. Smokin kanssa en ole vielä niitä nähnyt. Jos linnan juhlat tänä vuonna järjestetään, olisiko frakin kanssa …?
Esiintyjä ei ole minkään arvoinen ellei hänellä ole valkoisia tennareita.
Muoti on kummallista. Miesten pikkutakit ovat muuttuneet niin kireiksi, että ne kinnaavat olevan tai olemattoman vatsan päällä kun nappi on kiinni. Naisten yllä saa olla melkein mitä vain. Tietenkin täytyy silti muistaa valkoiset tennarit. Ne kuuluvat nykyajan univormuun, olipa yllä muuten mitä tahansa.
Maailma muuttuu. Moni meistä muistaa miten Lenita Airisto piti kovaa ääntä siitä, kuinka suomalaiset miehet pitävät puvun kanssa valkoisia tennissukkia. Tuo tapa pukeutua tuntuu tänä päivänä jopa vanhanaikaiselta.
Erikoista on sekin, että tennarit ovat kaikkien vuodenaikojen jalkineet. Talvikelillä kymmenen sentin lumessa ne täyttävät paikkansa siinä kuin entiset kunnon nahkanilkkuritkin. Kesällä ja sisällä ne tietenkin ovat välttämättömät. Toistan: olipa päällä mitä muuta tahansa.
Erikoista on sekin, että tennarit ovat kaikkien vuodenaikojen jalkineet.
Nuorilla tytöillä on jo vuosia ollut tapana pitää valkoisia tennareita ilman kunnon sukkia; paljaat nilkat vain punertuvat hiljalleen pakkasessa. Iltasanomat kertoi viime vuonna kuinka nuori tyttö palellutti nilkkansa ja joutui turvautumaan joksikin aikaa kyynärsauvoihin paleltumien vuoksi. Mitä ei muodin vuoksi ja kavereiden painostuksesta tehtäisi.
Muodin kovaa ydintä oli myös napapaita; paita, joka ei ulottunut vyötärölle asti vaan jätti sen paljaaksi. Siihen sitten tennarit ja paljaat nilkat, niin hyvä tulee. Pipoahan ei tietenkään pidetä vaikka olisi kuinka kylmä.
Muoti on ikävä orjuuttaja. Halvat verkkokaupat, kavereiden painostus, vanhempien vähätteleminen ja ”persoonallisuus”, joka tosiasiassa on laumautumista, saavat ikäviä, usein peruuttamattomia asioita aikaan.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste