En­si sun­nun­tai­na vie­täm­me py­hän piis­pa Hen­ri­kin muis­to­päi­vää. Edel­li­se­nä päi­vä­nä on kris­tit­ty­jen yk­sey­den ru­kous­päi­vä.

“Mies saa­pui Eng­lan­nis­ta, us­koa kyl­vä­mään” (Vir­si 749). Apu­na oli Ruot­sin kruu­nu ja Ruot­sin ar­mei­ja. Kris­ti­nus­ko tuli Suo­meen ul­ko­mail­ta, mut­ta sitä kaut­ta maas­tam­me tuli osa län­tis­tä Eu­roop­paa. Py­sy­väs­ti. Kii­tos ai­no­an kes­ki­ai­kai­sen py­hi­myk­sem­me.

Piis­pa Hen­rik jou­tui kir­ves­sur­man koh­teek­si. Te­ki­jöi­nä en­sim­mäi­set ni­mel­tä tun­ne­tut suo­ma­lai­set his­to­ri­an kir­joit­ta­mi­ses­sa: Lal­li ja hä­nen pa­ho­ja pu­hu­nut vai­mon­sa Kert­tu. He puo­lus­ti­vat suo­ma­lai­sen va­paan ta­lon­po­jan iki­ai­kai­sia oi­keuk­sia.

Suo­ma­lai­sen pe­rin­tei­sen elä­män­ta­van pe­ru­sar­vot ovat ai­na ol­leet us­ko työn­te­on ja aher­ruk­sen siu­nauk­sel­li­suu­teen, elä­män ja eri­tyi­ses­ti eläi­mien kun­ni­oit­ta­mi­nen ja tal­koo­työ sekä naa­pu­ri­a­pu. Us­ko yh­tei­seen vas­tuu­seen. Ajan myö­tä kris­til­li­sen ope­tus kie­tou­tui näi­hin, toi­saal­ta omak­sui ne, toi­saal­ta toi nii­hin uut­ta sy­vyyt­tä. Tä­män työn pani alul­le Suo­men kes­ki­ai­kai­sen kir­kon ai­noa oma py­hi­mys piis­pa Hen­rik. Se työ on kui­ten­kin luo­nut ny­kyi­sen Suo­men ja suo­ma­lai­suu­den.

Tämä luo hy­vän poh­jan yh­tei­sel­le kris­til­li­sel­le ru­kouk­sel­le. Kris­til­li­nen us­ko saa­pui Suo­meen tu­hat vuot­ta Gol­ga­tan ta­pah­tu­mien jäl­keen. Em­me­kä me sitä tän­ne omin voi­min saa­neet. Saam­me ol­la kii­tol­li­sia niil­le, jot­ka sitä tän­ne juur­rut­ti­vat. Ul­ko­maa­lai­set.

Mut­ta ei kris­ti­nus­ko oli­si Suo­meen juur­tu­nut, jos se oli­si tar­koit­ta­nut oman elä­män­ta­van hyl­kää­mis­tä. Kas­tet­tui­na kris­tit­tyi­nä meil­lä on oi­keus sei­soa omil­la ja­loil­lam­me. Sekä ih­mis­ten et­tä Ju­ma­lan edes­sä. Se luo poh­jan kris­tit­ty­jen yh­tey­del­le. Joka kui­ten­kin pi­tää or­ga­ni­soi­da jo­ten­kin. Piis­pa Hen­ri­kin sur­ma­vir­ren sa­noin: “Poi­mi mun luu­ni lu­mes­ta/ ne pane hä­rän re­ke­hen/ hä­rän Suo­me­hen ve­teä./ Kus­sa här­kä uu­pu­ne­vi/ sii­hen kirk­ko teh­tä­kö­hön/ kap­pe­li ra­ket­ta­ko­hon/ pa­pin saar­no­ja sa­nel­la/ kan­san kai­ken kuul­ta­vak­si.”

Vil­le Vauh­ko­nen

pas­to­ri