Kirkonkellot
Aika harva voi varmaan sanoa, etteikö sitä olisi jossakin tilanteessa tullut anottua.
Otsikon huudahduksesta mieleen nousee helposti kuva henkensä puolesta armoa kaipaavasta ihmisestä, joka on jollakin tavoin joutunut alakynteen. Armon antaminen ja pälkähästä pääseminen ovat silloin jonkun sellaisen käsissä, joka on anojaansa paremmassa asemassa. Hän voi olla rikkaampi, vahvempi tai viisaampi. Onnettomaan asemaan joutuneen asiat, jopa loppuelämä, ovat silloin hänen käsissään, jolta armoa anotaan. Armon anoja ei voi tilanteessa tehdä itsensä hyväksi kovinkaan paljon. Rukoilla korkeintaan hiljaa mielessään.
Mitä armo sitten on? Kristillisessä kielenkäytössä se on jotain sellaista, mitä saamme Jumalalta voimatta omilla teoillamme vaikuttaa sen saamiseen mitenkään.
Miten se sitten eroaa ihmisten välisen kanssakäymisen armosta tai armahtamisesta, jos kummassakaan tapauksessa armon anoja ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa asioiden lopputulokseen? Ihmisten välisen armahtamisen seurauksena syntyy lähes väistämättä kiitollisuuden velka. Armahtaja saattaa myös vaatia armon saajalta vastikkeeksi rahaa, tietynlaista käyttäytymistä tai jonkin annetun tehtävän suorittamista. Kristillisessä ajattelussa armahtaja ei odota vastapalveluksia.
Ajatus armosta ja sen vastikkeettomasta saamisesta oli merkittävä asia uskonpuhdistaja Martti Lutherille. Hän halusi eroon ajatuksesta taivaspaikan varmistamisesta ihmisen omien tekojen kautta tai rahalla. Anekauppa kun oli tuolloin yleistä.
Luterilaisen uskon yhtenä ydinajatuksena onkin ajatus Jumalan armosta, jota ihmisen ei tarvitse teoillaan ansaita. Ei siis ihme, että sana armo löytyy perusmuodossaan Raamatusta 62 kertaa ja virsikirjasta vielä useammin. Tutuimpia armosta kertovia virsiä lienee Joka aamu on armo uus, virsi 547.
Tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen aihe on ”Ansaitsematon armo”. Sanaparista tulee nopeasti mieleen Kari Tikan (1944–2006) Efesolaiskirjeen tekstin pohjalta tekemä Armolaulu: ”Minun armossani on sulle kylliksi, sillä voimani tulee täyteen heikkoudessa. Se on Jumalan suuri lahja. Aamen. Sillä armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta, ettei kukaan kerskaisi. Se on Jumalan suuri lahja. Aamen.”
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja joulu lähestyy. Lapsena tähän aikaan vuodesta aika tuntui matelevan. Nykyään se tuntuu kiihdyttävän vauhtiaan.
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Hyvää huomista nimipäivää, jos nimittäin lehti tavoittaa teidät ilmestymispäivänään – muussa tapauksessa tämänpäiväistä tai jo ohi mennyttä!
Kun olemme parin vuoden ajan saaneet seurata maailman ensimmäisen postmodernin presidentin vallankäyttöä, voi siitä muutamia huomioita jo tehdä. Donald Trump käyttää presidenttinä laajamittaisesti postmodernia suhteellisten totuuksien lähestymistapaa. Muistan tämän totuuden suhteellistamisen itse jo 1980–luvun Pate Q -näytelmästä.
Kun olemme parin vuoden ajan saaneet seurata maailman ensimmäisen postmodernin presidentin vallankäyttöä, voi siitä muutamia huomioita jo tehdä. Donald Trump käyttää presidenttinä laajamittaisesti postmodernia suhteellisten totuuksien lähestymistapaa. Muistan tämän totuuden suhteellistamisen itse jo 1980–luvun Pate Q -näytelmästä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste