Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
Kansainvälisesti maamme koulujärjestelmää arvostettiin sen johdosta suuresti ja siihen käytiin ihastellen tutustumassa monista maista.
Jostain syystä vuoden 2006 jälkeen asiassa tapahtui kuitenkin suuri muutos. Tulokset lähtivät jyrkkään laskuun, vielä jyrkempään kuin hallituspuolueiden kannatusluvut aina vaalikauden aikana, eikä parempaa suuntaa taida olla näkyvissä.
Nyt on romahduksesta kulunut jo niin paljon aikaa, ettei kukaan voi puhua pienestä virheestä, vaan koulumaailmassa on taidettu tehdä jotain todella väärin. Onhan se selvää, että vuosikymmenien aikana maailma on muuttunut ja opetusta on pitänyt edes yrittää kehittää sen mukaisesti, mutta siinä ei ole onnistuttu.
Joku alan asiantuntija sanoi todellisen syyn olevan kuitenkin motivaatio-ongelma. Oppilaat panostavat tiettyihin kokeisiin vain päästäkseen kurssin läpi osaamatta silti asiasta juuri mitään. Opiskelu ei oikeasti kiinnosta, riittää kun saa kurssin suoritettua ja kouraansa edes jonkinlaisen todistuksen.
Jos ennakolta annettujen ja ulkoa opeteltujen koealueiden antia pitäisi soveltaa oikeasti käytännössä, niin törmätään usein siihen, ettei hallita edes perusasioita. Silloin ollaan paljon huolestuttavampien asioiden äärellä, kuin kilpailumenestys.
Jos ei ole yhtään halua opiskella, ei millään metodeilla tai koulutuksen määrällä ole mitään merkitystä.
Jos ei ole yhtään halua opiskella, ei millään metodeilla tai koulutuksen määrällä ole mitään merkitystä.
Kansakoulussa ollessani asui lähistöllä nainen, joka isoon ääneen aina kauppa-autolla kuulutti, että heidän lapsistaan tulee ihan varmasti kylän viisaimmat. He kun käyvät koulua paljon muita enemmän, joka luokan ainakin kahteen kertaan.
Viisaus ei ollut heidän juttu, mutta motivaatiota riitti ja kaikki löysivät lopulta paikkansa työelämässä.
Jotkut opettajat pyrkivät esimerkkien avulla pitämään oppilaiden kiinnostusta yllä.
Oppikoulussa meidän kemian opettaja oli valmistanut koettaan varten pienen määrän rankkia ja halusi näyttää meille mitä tapahtuu, kun sitä tislataan. Kirkasta nestettähän sitä putken päästä lirutteli, eli aitoa pontikkaa ja se päätyi lopulta viemäriin.
Koetislaus kesti järjestelyineen pari tuntia ja opetuksen lopuksi opettaja halusi varmistaa vielä, että muistaako kaikki nyt sen mitä hiivasta, sokerista ja maltaista voi saada?
Kaikki nostivat käden pystyyn, paitsi Kyösti, joka vain mietti ja hieroi leukaansa.
Opettaja yllättyi ja kysyi uudestaan, että eikö hän tosiaan muista mitä niistä saa?
Kyösti mietti itsekseen vielä hetken ja sanoi: Isä sai puoli vuotta ehdollista, mutta se maanomistaja sai kyllä vähän enemmän, en nyt millään vaan muista että paljonko.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste