Sirkku Somero
Miten kerromme sen kaupunkilaiselle?
Valtiovarainministeri Anneli Saarikko sanoi vierailullaan Ruovedellä, että suuri kysymys on, miten koronan tuomat etätyöläiset saataisiin pysymään maaseudulla jatkossakin. Yksi käytännön mahdollisuus olisi kaksoiskuntalaisuus tai monipaikkaisuus, jossa kakkoskunnassa asuminen tunnustettaisiin myös veronmaksumielessä. Tämä olisi Ruoveden kaltaiselle kesä- ja vapaa-ajan asukkaita vetävälle kunnalle tärkeää.
Viime viikolla julkaistu kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuustutkimus kaatoi jääkylmää vettä ruoveteläisen lukijan niskaan: Ruovesi oli Pirkanmaan kuntien elinvoimaisuusvertailussa pahnanpohjimmainen. WSP Finlandin tekemässä tutkimuksessa – lähteenä pääasiassa tilastokeskuksen avoimet aineistot – pisteytetiin kunnat kolmella eri osa-alueella. Näitä olivat tuottavuus, inhimillinen pääoma ja vihreä rakennemuutos. Kyselyssä menestyjiä valtakunnallisellakin tasolla olivat Tampereen kehyskunnat.
Miksi elinvoimaisuus ei säteile maakuntakeskuksista kauemmas? Maaseudulla on asukkailleen paljon annettavaa.
Miten saada viesti kulkemaan isojen kaupunkien ihmisille, että meillä on paitsi luonto ja asumisen väljyys myös valokuitu ja sen kautta erinomainen valmius etätyöhön sekä palvelut lapsiperheille: uusi päiväkoti, hyvät koulut ja harrastusmahdollisuudet?
Ruoveden kunnan imago on hyvä. Meidät tunnetaan Helvetinkolusta, luonnosta ja kultakauden taiteilijoista. Viestiä pitäisi muuttaa niin, että Ruovedestä mieleen ei tule pelkästään vapaa-aika ja historia, vaan elävä, monenlaiset elämänmuodot mahdollistava maaseudun arki.