Johan­nes vas­ta­si: ”Ku­kaan ei voi ot­taa mi­tään, el­lei sitä an­ne­ta hä­nel­le tai­vaas­ta. Te voit­te it­se to­dis­taa, et­tä minä sa­noin: ’En minä ole Mes­si­as. Mi­nut on lä­he­tet­ty kul­ke­maan hä­nen edel­lään.’ Sul­ha­nen on se, jol­la on mor­si­an. Mut­ta sul­ha­sen ys­tä­vä sei­soo hä­nen vie­res­sään ja kuun­te­lee, mitä hän pu­huu, ja iloit­see suu­res­ti sul­has­ta kuun­nel­les­saan. Niin iloit­sen mi­nä­kin, ja ilo­ni on nyt täy­del­li­nen. Hä­nen on tul­ta­va suu­rem­mak­si, mi­nun pie­nem­mäk­si.” (Joh. 3: 27-30)

Ad­vent­ti on oi­va ai­ka miet­tiä lä­heis­ten ja ys­tä­vien elä­mää sekä sa­mal­la sitä, mitä voi­si heil­le os­taa lah­jak­si. En­sik­si mai­nit­tu ei lie­ne vai­ke­aa, jäl­kim­mäi­sen olen ko­ke­nut han­ka­lak­si. Usein olen viet­tä­nyt ai­kaa kau­pois­sa lah­jaa et­sien ja omaa mie­li­ku­vi­tuk­sen puu­tet­ta ma­na­ten. Eräs pe­ri­aa­te on py­sy­nyt voi­mas­sa jo vuo­sia: suk­laa­pom­min si­jas­ta lä­he­tän Kir­kon Ul­ko­maa­na­vun Toi­sen­lai­sen lah­jan. Kou­lu­pu­ku­ja, kou­lu­kir­jo­ja, pui­den tai­mia yms. köy­hien mai­den köy­him­mil­le. Ku­kaan ei ole va­lit­ta­nut suk­laan puu­tet­ta. Sa­mal­la tu­lee, ai­na­kin jol­la­kin ta­val­la, to­teut­ta­neek­si Jo­han­nes Kas­ta­jan em. mai­nit­tua oh­jet­ta ”hä­nen on tul­ta­va suu­rem­mak­si, mi­nun pie­nem­mäk­si.”

Niin, var­sin­kin sa­nan­ju­lis­ta­jan on muis­tet­ta­va, et­tä Jou­lun Lap­si, Jee­sus Kris­tus, sen on ol­ta­va suu­rem­pi kuin lah­jat, suu­rem­pi kuin oma ego tai hy­vän olon tun­ne hy­vis­tä te­ois­ta. Jos en an­na Kris­tuk­sen tul­la suu­rim­mak­si, mi­nul­la ei ole mi­tään py­sy­vää. Vain ka­to­a­vaa mai­net­ta ja pie­ni­muo­tois­ta vau­raut­ta. Kris­tuk­sen tu­lee ol­la suu­rem­pi sy­dä­mes­sä­ni kuin Suo­men lu­te­ri­lai­nen kirk­ko, suu­rem­pi kuin kirk­ko­kun­tien vä­li­set eri­mie­li­syy­det, suu­rem­pi kuin osaa­mi­se­ni tai rak­kau­te­ni. Ja tot­ta kai suu­rem­pi kuin pel­ko­ni tai vi­ha­ni. Kun Kris­tus tuo rak­kau­ten­sa ei ole pe­lol­le tai epä­toi­vol­le enää paik­kaa ih­mi­ses­sä.

Tul­koon Kris­tus vie­raak­si jo­kai­seen ko­tiin ja teh­kööt joka ko­dis­ta rau­han tyys­si­jan!

Jan­ne Rau­ha­la

vs. nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja/pap­pi