Eläm­me här­kä­viik­ko­ja, jou­lun juh­lin­nan jäl­keis­tä ai­kaa en­nen las­ki­ais­ta. Tä­hän ajan jak­soon ei osu juh­la­py­hiä, ihan ta­val­lis­ta ar­kea vain. Eräs merk­ki­päi­vä ka­len­te­ris­ta kui­ten­kin löy­tyy: ku­lu­val­la vii­kol­la vie­tet­tä­vä Py­hän Hen­ri­kin muis­to­päi­vä.

Kuka sit­ten oli tämä mies? No, hän­hän oli se ris­ti­ret­kel­lä ol­lut ruot­sa­lai­nen piis­pa, joka oli tul­lut kään­nyt­tä­mään suo­ma­lai­sia pa­ka­noi­ta kris­ti­nus­koon ja jon­ka ta­lon­poi­ka Lal­li sur­ma­si kir­veel­lä Köy­li­ön­jär­ven jääl­le rei­lut tu­hat vuot­ta sit­ten.

Ta­paus on tut­tu mo­nil­le, mut­ta on­ko se tot­ta? To­den­nä­köi­ses­ti se on vain ta­ri­na, jo­hon on se­koit­tu­nut piir­tei­tä mo­nis­ta eri ta­pah­tu­mis­ta. Vas­taa­van­lai­sia, vain löy­häs­ti his­to­ri­al­li­siin ta­pah­tu­miin no­jaa­via py­hi­mys­ta­ri­noi­ta kir­joi­tet­tiin joka puo­lel­la ka­to­lis­ta Eu­roop­paa.

Hen­rik on joka ta­pauk­ses­sa jät­tä­nyt tän­ne py­sy­vän jäl­ken­sä. Suo­men van­hin säi­ly­nyt puu­ra­ken­nel­ma on Py­hän Hen­ri­kin saar­na­huo­neen jään­teik­si us­kot­tu ko­ke­mä­ke­läi­nen luh­ti­ait­ta. Hä­nen mu­kaan­sa on ni­met­ty myös Hel­sin­gis­sä si­jait­se­va Py­hän Hen­ri­kin ka­ted­raa­li.

Suo­si­tuis­ta mies­ten ni­mis­täm­me ai­na­kin Hen­ri ja Heik­ki ovat muun­nok­sia hä­nen ni­mes­tään.

Kan­san­pe­rin­tees­sä Heik­ki on mer­kit­tä­vä mies. Hä­nen ni­mi­päi­vän­sä ai­koi­hin aja­tel­laan tal­ven se­län tait­tu­van ja kat­seen kään­ty­vän jo sel­väs­ti koh­ti ke­sää. Kar­hu­jen­kin us­kot­tiin kään­tä­vän kyl­keä juu­ri Hei­kin päi­vän ai­koi­hin. Kar­jal­le tar­koi­tus­ta re­hus­ta piti jäl­jel­lä ol­la vie­lä puo­let, ih­mi­sil­le va­ra­tus­ta vil­jas­ta sen si­jaan sai ol­la käy­tet­ty­nä vas­ta kol­man­nes.

Päi­vän sääs­tä tun­ne­taan mo­nen­lai­sia en­nus­tuk­sia. Jos Heik­ki­nä on leu­dot säät, Paa­va­li­na (Paa­von päi­vä­nä viik­koa myö­hem­min) pauk­kuu ja päin­vas­toin. Heik­kiä on myös pi­det­ty säi­den tai­te­koh­ta­na. Jos sitä en­nen on ol­lut huo­no il­ma, al­ka­vat sen jäl­keen hy­vät il­mat ja toi­sin­päin.

Saa­ri­jär­vel­tä on pe­räi­sin sa­non­ta: "Jos Hei­kin päi­vä­nä on pak­ka­nen, on tu­le­va kesä pou­tai­nen." Saa näh­dä kuin­ka käy!

Ee­va-Kai­sa Pa­lo­vii­ta

vt. kant­to­ri