Sor­sa on kala. Näin il­moit­ti ai­ka­naan Rans­kan ku­nin­gas, joka vä­syi vii­koit­tai­siin paas­to­päi­viin. Ka­lan si­jas­ta hän kai­pa­si li­haa ja kos­ka sor­sa uis­ken­te­lee ve­des­sä, sen täy­tyy ol­la kala ja sitä saa syö­dä myös paas­to­päi­vi­nä.

Tä­män päi­vän kris­til­li­syy­des­sä ruo­ka­paas­to al­kaa ol­la har­vi­nai­suus. Vii­koit­tai­sia paas­to­päi­viä ei lu­te­ri­lai­ses­sa kir­kos­sam­me har­ras­te­ta ei­kä suu­res­sa pää­si­äis­paas­tos­sa­kaan mo­nel­la ole enää ruo­ka pää­o­sas­sa. Sen ti­lal­le ovat tul­leet toi­sen­lai­set poh­din­nat, ku­ten vii­me vuo­si­na esiin nous­sut eko­paas­to. Tai jat­ku­vas­ti suo­si­o­taan kas­vat­ta­va di­gi­paas­to, mis­sä luo­vu­taan jok­si­kin ai­kaa so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta, te­le­vi­si­on kat­se­lus­ta tai muus­ta val­ta­vas­ti ai­kaa ku­lut­ta­vas­ta toi­min­nas­ta.

Paas­ton idea ei kui­ten­kaan ole vain mää­rä­a­jak­si luo­pua jos­ta­kin, vaan kut­sua mei­tä hen­gel­li­seen har­joi­tuk­seen. Paas­to kut­suu tar­kas­te­le­maan it­se­ään ja omia tot­tu­muk­si­aan re­hel­li­ses­ti. Mi­hin minä käy­tän ai­ka­ni? Mil­lai­nen minä to­del­la olen? Mi­ten minä toi­min suh­tees­sa Ju­ma­laan, mui­hin ih­mi­siin ja vaik­ka­pa tä­hän maa­il­maan?

Paas­tos­sa oman it­sen­sä tut­kis­ke­lun tar­koi­tus on pal­jas­taa omat puut­teet, vah­vis­taa ha­lua muut­taa asi­oi­ta ja kään­tää kat­se Ju­ma­laan, lä­him­mäi­seen ja luo­ma­kun­taan. Paas­to ei ole vain ajan­jak­so, jon­ka ai­ka­na me eläm­me vä­hän ter­veel­li­sem­min, vä­hän vä­hem­män it­sek­kääs­ti tai huo­mi­oim­me toi­sia pa­rem­min. Paas­ton ai­ka­na työs­tet­ty­jen asi­oi­den oli­si tar­koi­tus muut­taa mei­tä toi­mi­maan fik­sum­min myös paas­toa seu­raa­vas­sa ar­jes­sa.

Me olem­me hy­viä kek­si­mään por­saan­rei­kiä, ku­ten Rans­kan ku­nin­kaan esi­merk­ki osoit­taa. Me olem­me myös herk­kiä lip­su­maan ta­kai­sin it­sel­le tut­tui­hin ja mu­ka­viin asi­oi­hin, vaik­ka ne ei­vät ko­vin hy­viä jut­tu­ja oli­si­kaan. Sik­si me tar­vit­sem­me paas­to­ai­ko­ja ja it­sem­me re­hel­lis­tä tut­kis­ke­lua. Kaik­kea ei voi ei­kä kan­na­ta muut­taa ker­ral­la, mut­ta juu­ri nyt oli­si hyvä het­ki va­li­ta yk­si asia, jon­ka ha­lu­aa jat­kos­sa teh­dä pa­rem­min. Mikä se si­nun koh­dal­la­si on?

Kir­joit­ta­ja on Ku­run kap­pa­lai­nen