Täl­lä vii­kol­la Vin­han kir­ja­kau­pan re­si­dens­sis­sä on ma­jail­lut kir­jai­li­ja ja Tu­run Kir­ja­mes­su­jen oh­jel­ma­joh­ta­ja Vil­ja-Tuu­lia Huo­ta­ri­nen. Hän tuli Ruo­ve­del­le kir­joit­ta­maan, mut­ta sen li­säk­si hä­net toi paik­ka­kun­nal­le ke­vät ja lin­nut.

1. Mi­ten ku­vai­li­sit kir­jal­lis­ta tuo­tan­to­a­si?

– Olen ru­noi­li­ja, joka kir­joit­taa myös proo­saa. Kir­jois­ta­ni osa, mut­ta ei joka ker­ta omas­ta mie­les­tä­ni ne par­haim­mat, on pal­kit­tu lu­kui­sil­la pal­kin­noil­la Ka­le­vi Jän­tis­tä ja Man­ne­ris­ta IB­BY-mi­ta­liin ja Fin­lan­di­aan. Las­ten- ja nuor­ten­kir­jal­li­suu­den Fin­lan­di­aa kut­sut­tiin vuon­na 2011 vie­lä Fin­lan­dia Ju­ni­o­rik­si. Va­loa va­loa va­loa tus­kin on ihan ju­ni­o­rei­den kir­ja, se ker­too it­se­mur­his­ta, Tsher­no­by­lis­ta ja sii­tä, mik­si las­ten pi­tää niin mo­nes­ti pär­jä­tä yk­sin vai­kei­den tun­tei­den kans­sa. Mut­ta sii­tä ei ko­his­tu noi­den su­rul­lis­ten ai­hei­den ta­kia, vaan sek­su­aa­li­suu­den ku­vauk­sen, joka oli myön­teis­tä ja nuor­ten elä­mää voi­mis­ta­vaa. Kir­jas­ta on teh­ty puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten elo­ku­va, joka pyö­ri pit­kään Fin­n­ki­nos­sa ja löy­tyy yhä Ne­lo­sen Ruu­dul­ta.

2. Mitä si­nul­la on työn al­la?

– Nyt on kol­me rau­taa tu­les­sa, niin et­tä kyl­lä täs­sä saa huh­kia! Nuor­ten­kir­jan kä­si­kir­joi­tuk­sen teen en­si ke­vääk­si val­miik­si. Sii­tä olen eni­ten in­nos­tu­nut, ja se on kol­mes­ta työs­tä sil­ti se kaik­kein vai­kein! Kä­sil­lä on myös tie­to­kir­jan al­ku ja ru­no­jen kään­tä­mi­nen is­lan­nis­ta. Olen kään­tä­nyt is­lan­nis­ta ai­em­min Rag­nar Jónas­so­nin dek­ka­rei­ta.

3. Pa­ras ins­pi­raa­ti­on­läh­tee­si? 

– Pa­ras ins­pi­raa­ti­on­läh­de ovat ih­mi­set. Toi­saal­ta kir­joit­ta­es­sa hei­tä ei voi kat­sel­la, jo­ten sa­non et­tä mai­se­ma. Otan tääl­lä Vin­han kir­ja­kau­pan ylä­ker­ras­sa ai­na Kir­jas­to-huo­neen. Sen ik­ku­na an­taa pel­lol­le ja jär­vel­le. Ru­ne­ber­gin läh­de on tie­tys­ti myös ins­pi­raa­ti­on läh­de, jo­han sen ni­mi­kin ker­too, sin­ne täy­tyy kä­vel­lä. Kir­ja­kaup­pa on teh­nyt sen, et­tä ru­noi­li­jat tu­le­vat taas Ru­ne­ber­gin läh­teel­le. Pol­ku on jäl­leen au­ki.

Olin taas vii­me vii­kon­lop­pu­na yö­myö­häl­lä lau­la­mas­sa yh­den kir­jal­li­suusk­rii­ti­kon kans­sa. Nyt hän ei voi enää ar­vi­oi­da kir­jo­ja­ni, kos­ka me käym­me ka­ra­o­kes­sa yh­des­sä.

4. Mikä toi­mii si­nul­la vas­ta­pai­no­na kir­joit­ta­mi­sel­le?

– Mei­na­sin sa­noa, et­tä ul­ko­na kä­ve­le­mi­nen, mut­ta kyl­lä se­kin on kir­joit­ta­mis­ta. Sil­loin nä­kö­kul­ma siir­tyy ja pers­pek­tii­viin saa sy­vyyt­tä. Sa­moin mu­sii­kin kuun­te­le­mi­nen, mui­den kir­jo­jen lu­ke­mi­nen, tai­teen kat­se­le­mi­nen, ne voi­vat ol­la vas­ta­pai­noa, mut­ta ne voi­vat myös liit­tyä ta­val­la tai toi­sel­la myös omaan luo­vuu­teen. Kui­ten­kin ihan konk­reet­ti­nen vas­ta­pai­no teks­tin puur­ta­mi­sel­le on ka­ra­o­ke. Olin taas vii­me vii­kon­lop­pu­na yö­myö­häl­lä lau­la­mas­sa yh­den kir­jal­li­suusk­rii­ti­kon kans­sa. Nyt hän ei voi enää ar­vi­oi­da kir­jo­ja­ni, kos­ka me käym­me ka­ra­o­kes­sa yh­des­sä. Kes­kus­te­len myös mie­lel­lä­ni pien­ten las­te­ni kans­sa, se­kin on vas­ta­pai­noa.

5. Mikä on ol­lut re­si­dens­si­työs­ken­te­lyn pa­ras an­ti?

– Pa­ras an­ti on kir­joit­taa kir­ja­kau­pan ylä­ker­ras­sa. Tämä paik­ka on ko­ko­nai­suus, ei pelk­kä huo­ne kir­joit­ta­mis­ta var­ten. On ihan eri jut­tu ol­la het­ken ver­ran osa täl­lais­ta vil­kas­ta yh­tei­söä, jol­lai­nen puo­ti on, kuin kir­joit­taa mis­sä ta­han­sa re­si­dens­sis­sä.

6. Toi­mit myös Suo­men van­him­man kir­ja­mes­su­ta­pah­tu­man Tu­run kir­ja­mes­su­jen oh­jel­ma­joh­ta­ja­na. Kun pes­tis­tä­si on uu­ti­soi­tu ke­vääl­lä 2022, olet to­den­nut kir­ja­mes­su­jen ole­van erään­lai­nen unel­man to­teu­tu­ma, jos­sa kir­jat, lu­ki­jat ja kir­jai­li­jat ovat sa­mas­sa pai­kas­sa. On­ko Vin­han kir­ja­kaup­pa on­nis­tu­nut mie­les­tä­si ta­voit­ta­maan jo­ta­kin sa­man­lais­ta re­si­dens­si­toi­min­tan­sa an­si­os­ta?

– Tot­ta kai. Kir­ja­hyl­lyt vi­rit­tä­vät mei­dät ais­ti­maan ja aa­vis­te­le­maan kir­jo­jen si­säi­siä maa­il­mo­ja. Kir­ja­kau­pan talo on tääl­lä hen­git­tä­vä ja es­teet­ti­ses­ti hy­vin miel­lyt­tä­vä. Ja sit­ten ovat vie­lä ne ki­vat ih­mi­set! Ja luon­to ym­pä­ril­lä! Il­man vuo­ro­vai­ku­tus­ta mai­se­man kans­sa em­me ole oi­kein mi­tään.

Kir­ja­mes­suil­la sa­noi­te­taan maa­il­maa, se on tär­ke­ää, ja loh­tu­a­kin siel­tä saa.

7. Mitä mes­sut tar­jo­a­vat kä­vi­jöil­le tänä vuon­na?

– Tu­run Kir­ja­mes­sut jär­jes­te­tään nyt en­sim­mäis­tä ker­taa Lo­go­mos­sa 3.–5. lo­ka­kuu­ta. Tee­ma on "Aloi­ta uu­si ta­ri­na". Ra­ken­nuk­se­na en­ti­nen, kor­kea vau­nu­vers­tas on to­del­la vie­hät­tä­vä. Sen van­him­mat osat ovat 1800-lu­vun lo­pul­ta. Toi­von elä­myk­sel­li­siä esi­tyk­siä, kos­ka Lo­go­mon mil­jöö si­säl­tää mon­ta näyt­tä­möä ja la­vaa. La­val­la tul­laan var­mas­ti nä­ke­mään sekä best­sel­le­rei­tä et­tä tie­to­kir­jai­li­joi­ta, ru­noi­li­joi­ta ja las­ten­kir­jai­li­joi­ta. Odo­tan ko­vas­ti yh­teis­kun­nal­li­sia pa­nee­le­ja, jois­sa kir­jai­li­jat käy­vät läpi tä­män het­ken polt­ta­vim­pia ky­sy­myk­siä. Kir­ja­mes­suil­la sa­noi­te­taan maa­il­maa, se on tär­ke­ää, ja loh­tu­a­kin siel­tä saa. Ha­lu­an myös vin­ka­ta, et­tä nyt os­tet­tu ju­na­lip­pu on huo­ke­am­pi kuin syk­syl­lä han­kit­tu! Kir­ja­mes­suil­le pää­see ju­nal­la lä­hes suo­raan oves­ta si­sään Lo­go­mon toi­mies­sa myös ase­ma­na. Park­ki­pai­kan au­tol­le löy­tää par­hai­ten kes­kus­tan tun­tu­mas­ta.

8. Mitä kir­jat si­nul­le mer­kit­se­vät?

– En voi­si ku­vi­tel­la elä­mää­ni il­man kir­jo­ja - il­man mie­tit­ty­jä sa­no­ja ja mie­li­ku­vien pol­ku­ja, jot­ka vie­vät mi­nut osak­si ih­mis­la­jin yh­tei­söä ja mel­ko lä­hel­le mui­ta­kin elol­li­sia olen­to­ja. Kir­jat ovat pie­niä maa­il­man­kat­so­muk­sia, jois­sa nä­kyy ih­mis­la­jin tai­to aja­tel­la. Nii­hin on ki­te­ty­ty­nyt ai­kaa ja paik­kaa, ja ne aut­ta­vat löy­tä­mään tien omaan si­sim­pään. Tie­tys­ti hy­vät kir­jat ovat li­säk­si ra­kas­tet­ta­via ja haus­ko­ja, pi­dän mus­tas­ta huu­mo­ris­ta.

9. Mitä luet nyt?

– Luen Paul Aus­te­rin Win­ter Jour­na­lia, täl­lä ker­taa al­ku­pe­räis­kie­lel­lä eng­lan­nik­si. Tääl­lä Vin­has­sa löy­sin myös huo­neen hyl­lys­tä J.D. Sa­lin­ge­rin Fran­nyn ja Zoo­eyn, jon­ka olen lu­ke­nut ai­em­min, mut­ta pa­la­sin sii­hen nyt ti­he­än kie­len ja tun­nel­man vuok­si. Se in­nos­taa kir­joit­ta­maan nuor­ten­kir­jaa­ni. Nuo­ril­le pi­tää mi­nus­ta kir­joit­taa niin kuin klas­si­kot kir­joi­te­taan. Suo­raan yti­meen men­nen.

Vil­ja-Tuu­lia Huo­ta­ri­sen haas­tat­te­lu on sar­jan vii­mei­nen osa täl­tä ke­vääl­tä. Kaik­ki Vii­kon Vin­hat ovat mak­sut­ta lu­et­ta­vis­sa Ruo­ve­si-leh­den ver­kos­ta.