Mielipide: Mihin palvelut karkaavat ja miksi?
Kylissä ja jopa pienissä kunnissa palveluja häviää yksi toisensa jälkeen. Kurussa oli vielä 1980-luvulla kirjakauppa, kaksi vaateliikettä, linja-autoasema, kukkakauppa, auton katsastus ja kunnantalo. Nyt ne kaikki ovat poissa. Kirjeen kulkeminen kestää viikon suuntaansa. Kurussa ei ole laboratoriota. Yritin päästä Kuruun lääkärille. Minut ohjattiin Ylöjärvelle ja neuvottiin menemään taksilla (omavastuu 50 €).
Väki on vähentynyt muutamalla sadalla. Kurun alueella on tällä hetkellä noin 2300 asukasta, mutta kesäasukkaita on puolestaan noin kolme tuhatta. Kesällä Kurun palveluja käyttää yli 5000 ihmistä. Osa mökkiläisistä asuu Kurussa lähes ympäri vuoden, mutta ovat kirjoilla esimerkiksi Tampereella.
Kansantalous on noussut, mutta palvelut vähenevät pienissä kunnissa ja kylissä. Näin suurta hävikkiä ei voi selittää yksinomaan väestön muutolla. Joku vetää välistä isolla kuokalla.
Suomen valtion talous on kuralla. En ole koskaan nähnyt sellaista holtitonta valtion rahojen käyttöä, kuin edellisellä hallituksella. Suurimpia rahanviejiä ovat hyvinvointialueet. Niiden tavoitteenahan oli palvelujen parantaminen, yhdenvertaistaminen ja rahoituksen parantaminen. Nyt näyttää käyvän päinvastoin kaikissa kohdissa. Ihmiset puhuvatkin nyt pahoinvointialueista. Terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on kahden vuoden aikana romahtanut. Kurussa ja kaikissa muissakin alle 3000 asukkaan paikkakunnilla. Digitalisointi ei ole juurikaan tuonut parannusta. Tilannetta pahentaa hoitajien suuret palkankorotukset. Esimerkiksi alin myyjän palkka on 1650 euroa kuukaudessa, kansaneläkkeen täysi määrä on 776 euroa kuukaudessa. Ihmetellä täytyy, miten nämä muut kuin hoitajat tulevat toimeen ja heitä on satojatuhansia.
Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella 320 arkipäivää. Lapsia syntyi vuonna 2023, 43 320 lasta.
Jos katsotaan perushoitajien, yli 40 000 euron vuosipalkan mukaan, niin valtion kassaan kertyy menoja 1 178026 752 euroa eli pitkälti toista miljardia. Jos syntyvyys nousisi 1960-luvun tasolle, niin valtion talous romahtaisi, kun jo nyt ollaan siinä lähellä. Tosiasiassa on kuitenkin todettu, ettei raha auta syntyvyyden lisääntymiseen.
YLE on yksi suurista rahasyöpöistä. Sen rahoitus oli (2023) 523 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 3337 työntekijää. Yleisradion tehtäviin kuuluu kansalaisten turvallisuudesta tiedottaminen. Jos YLEn tehtävät supistettaisiin minimiin, niin ne toiminnot, jotka kuuluvat Yleisradion alaisuuteen hoituisivat muutamalla kymmenellä henkilöllä.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten voitaisiin parantaa valtion taloutta, ettei tarvitsisi nostaa lääkkeiden hintoja ja ajatella niitäkin ihmisiä, joiden palvelut ovat menneet huonompaan suuntaan. Varsinkin maaseudulla asuvat ihmiset joutuvat monesti säästämään lääkkeistään ja ruoistaan maksaakseen taksimaksuja.
Markku Suhonen
eläkkeellä oleva metsätaloudenopettaja
Kuru