Ve­sien läm­me­tes­sä ke­sä­kuus­sa sekä ka­lo­jen et­tä ka­las­ta­jien ak­tii­vi­suus kas­vaa ja ka­las­tus­ke­sä pää­see kun­nol­la vauh­tiin. Eten­kin ah­ven- ja sär­ki­ka­lat viih­ty­vät läm­pi­mäs­sä ve­des­tä, kun taas lo­hi­ka­loil­le ja ma­teel­le vii­le­äm­mät olo­suh­teet ovat mie­leen.

Kuo­re on eräs vii­leis­sä ve­si­ker­rok­sis­sa viih­ty­vis­tä ka­lois­tam­me, jota esiin­tyy run­sas­lu­kui­se­na isois­sa ja kes­ki­ko­koi­sis­sa jär­vis­säm­me. Kuo­ret­ta on ka­las­tet­tu pe­rin­tei­ses­ti lip­po­a­mal­la vuol­teis­ta, jo­ki­suis­ta ja jär­vien so­raik­ko­ran­noil­ta, jon­ne kuo­reet va­el­ta­vat ku­dul­le san­koin jou­koin jäi­den läh­det­tyä. Laji oli en­nen mer­kit­tä­vä ka­las­tuk­sen koh­de muun­mu­as­sa Ruo­ve­del­lä, jon­ka tun­net­tu­ja kuo­reen­pyyn­ti­paik­ko­ja ovat Kau­tun- ja Jä­min­gin­vuol­le sekä Mu­ro­le­kos­ki. 1990-lu­vun puo­li­vä­lis­sä Mu­ro­leen ja Kau­tun vä­li­sen alu­een ka­las­tus­tie­dus­te­lun pe­rus­teel­la kuo­re­saa­liik­si ar­vi­oi­tin yli 2 ton­nia (3,6 % ko­ko­nais­saa­liis­ta). Ai­em­min kuo­reen saa­li­so­suus lie­nee ol­lut vie­lä sel­väs­ti suu­rem­pi. Eräät alu­een ka­las­ta­jat pi­tä­vät yhä yl­lä kuo­reen lip­po­a­mis­pe­rin­net­tä.

Kuoretta Ruoveden vesiltä. Laji oli ennen merkittävä kalastuksen kohde ja tunnettuja kuoreenpyyntipaikkoja ovat Kautun- ja Jäminginvuolle sekä Murolekoski. Arkistokuva.

Irina Tuomainen

Ku­tu­pyyn­tiä lu­kuun ot­ta­mat­ta te­rä­vä­ham­pai­sia kuo­rei­ta saa­daan lä­hin­nä muik­ku­verk­ko­jen si­vu­saa­lii­na. Kuo­re hyö­dyn­tää mo­nien mui­den pik­ku­ka­lo­jen ohel­la eläinp­lank­to­nia. Pin­ta­ve­sien läm­me­tes­sä kuo­reet ovat päi­väl­lä vii­leis­sä ve­sis­sä harp­paus­ker­rok­ses­sa ja sen ala­puo­lel­la. Il­lan hä­mär­ty­es­sä ne te­ke­vät mui­kun ta­paan ver­ti­kaa­li­sia va­el­luk­sia pin­ta­ve­siin na­pos­tel­lak­seen to­vin plank­to­näy­räi­siä.

Kuo­reel­la on iso mer­ki­tys jär­ven eko­sys­tee­mil­le. Pe­to­ka­lat hyö­dyn­tä­vät kuo­rei­ta, joi­den vah­va kan­ta tie­tää hy­viä kas­vu­e­del­ly­tyk­siä ku­hil­le, ah­ve­nil­le ja hau­il­le. Saa­liik­si saa­dun ma­teen vat­sa­lauk­ku on jos­kus pul­lol­laan kuo­rei­ta.

Suo­mes­sa kuo­reen hyö­dyn­tä­mi­nen ruo­ka­ka­la­na on ny­ky­ään suh­teel­li­sen vä­häis­tä. Esi­mer­kik­si lei­vi­tet­ty­nä pais­tet­tu kuo­re on her­kul­lis­ta.

Ruo­ve­deltä kohti Atlantin aaltoja

Jos kuo­reen ku­tu­va­el­luk­sil­la ker­tyy hiuk­ka­sen mat­kaa, an­ke­ri­aan kul­ku li­sään­ty­mi­sa­lu­eil­le on si­tä­kin vai­kut­ta­vam­pi ta­pah­tu­ma. Si­sä­ve­sien kas­vu­a­lu­eil­la hel­pos­ti­kin yli 20 vuot­ta viet­tä­vä an­ke­ri­as jou­tuu ui­maan noin 6 000 ki­lo­met­riä saa­vut­taak­seen Sar­gas­so­me­ren ku­tu­a­lu­eet.

An­ke­ri­aan­poi­kas­ten luon­tai­nen va­el­lus me­res­tä kat­ke­si yli 100 vuot­ta sit­ten Ko­ke­mä­en­jo­en ve­si­voi­ma­lai­tos­ten ra­ken­ta­mi­sen myö­tä. Ruo­ve­teen ja mui­hin Tam­mer­kos­ken ylä­puo­li­siin ve­sis­töi­hin on is­tu­tet­tu is­tu­tus­kiel­lon ku­mo­a­mi­sen jäl­keen yli 40 000 an­ke­ri­as­ta ‒ pää­o­sin 1990‒2000-lu­vuil­la. Osa näis­tä an­ke­ri­ais­ta on jo tul­lut tai pian tu­los­sa va­el­lu­si­kään. Tuol­loin ne ovat tyy­pil­li­ses­ti 1‒3-ki­loi­sia.

Kesäkuussa 2025 rysään uinut vaellusankerias. Kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma on parhaillaan päivityksessä. Toivottavasti tämä järviemme luontaiseen lajistoomme kuuluva erikoinen kala ei kokonaan häviä luonnostamme. Ankerias on ollut arvokkain kalamme kilohinnalla mitattuna. Erikoisen ulkomuodon omaava ankerias jakaa mielipiteitä. Monet kulinaristit arvostavat esimerkiksi savuankeriaan hyvin korkealle.

Ismo Kolari

Pir­kan­maan Ka­la­ta­lous­kes­kus käyn­nis­ti tä­män vuo­den alus­sa Eu­roo­pan meri-, ka­la­ta­lous- ja ve­si­vil­je­ly­ra­has­ton sekä Kuha-Suo­men Ka­la­le­a­de­rin osa­ra­hoit­ta­man hank­keen, jos­sa ta­voit­tee­na on ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­sek­si luo­ki­tel­lun an­ke­ri­aan li­sään­ty­mi­se­del­ly­tys­ten tu­ke­mi­nen. Tar­koi­tuk­se­na on vie­dä va­el­lu­san­ke­ri­aat Ko­ke­mä­en­jo­en alim­man, Har­ja­val­lan voi­ma­lan ala­puo­lel­le, jol­loin ka­lat vält­ty­vät sil­pou­tu­mas­ta tur­bii­neis­sa. Ta­voit­tee­na on siir­tää an­ke­ri­ai­ta Py­hä­jär­ven ja Rau­ta­ve­den li­säk­si myös Nä­si­jär­ven rei­til­tä. Pai­kal­li­set ka­las­ta­jat pyy­dys­tä­vät an­ke­ri­aat ry­sil­lä. An­ke­ri­aat ke­räil­lään sump­pui­hin, ja kun riit­tä­vä mää­rä on ka­sas­sa, ne kul­je­te­taan joen ala­o­saan ja va­pau­te­taan.

Kir­joit­ta­ja on Pir­kan­maan Ka­la­ta­lous­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja