Taisi olla huhtikuun seutua kun viimeksi tuli puretuksi paperille tuskaa äidinkielestämme. Tästä perusasiasta, joka on ajattelun, ilmaisun, kaikenlaisten tunteiden ja yhteydenpidon väline. Tiedämme myös, että mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi on oppia vieraita kieliä.
Äidinkieli hallitsee ja vallitsee kaikilla elämän alueilla. Se on väline, jonka kautta voimme oppia uutta – mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä helpompaa hänen on menestyä opinnoissaan.
Tässä jonakin iltana TV-sarja alkoi kohtauksella, jossa mies tuli ulkoa omaan loft-asuntoonsa, potkaisi loaferit jalastaan, ja avasi television. Siis minne tuli, ja mitä teki? Kun katsomme sanakirjasta mikä on loft-asunto, saamme vastaukseksi, että se on esimerkiksi vanhan tehtaan tai varastorakennuksen asunnoksi muutettu tila.
Mitä se kaveri potkaisi jaloistaan? Loaferit. Tarkoittavat kuulemma kenkiä, joissa ei ole nauhoitusta eikä solkia. Että sillä lailla.
Pari vuotta sitten lähes joka ilta uutisissa EK, eli Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi uskovansa, että englanti virkakielenä kasvattaisi Suomen vetovoimaa.
Samaan aikaan suomen kielen lautakunta totesi kannanotossaan, että suomen ja ruotsin kielten asemaan kohdistuu valtava uhka. Sama lautakunta esitti kielipoliittisen ohjelman laatimista jo kymmenkunta vuotta sitten, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Jotakin sentään: Mikael Jungner ehdotti EK: n jalanjäljissä, että siitä vaan englanti virkakieleksi, siitä syntyisi vetovoimaa. Niinpä varmasti.
Helsingissä on kuulemma kahviloita, joissa kysytään ensimmäiseksi: –What would you like to drink? –No, kahveeta ajattelin. –Would you like to have milk or sugar?
Eipä uskoisi, mutta tämä on totta. Näin saattaa kahvilan tyttö tai poika tehdä. Suomessa, Helsingissä. Olipa sinulla loaferit tai ei. Loft tulee suoraan englannista. Sen merkitys on ullakko tai parvi. Loafer on suorana käännöksenä paitsi mokkasiini, myös toimeton tai laiskimus.
Lainasanat ruotsin kielestä tuntuvat tutummilta; olimmehan sentään yksi ja sama valtio kuutisensataa vuotta. Useimmat meistä ovat kuulleet sanan vanhan väen sanoneen klasi, joka tulee sanasta glas, köökki taas on tullut suomalaiseen suuhun sanasta kök. Näitä riittää: kori (korg), lääkäri (läkare), portti (port), kellari (källare), kärry (kärra). Luetteloa voisi jatkaa kuinka pitkälle hyvänsä.
Nyt muotia ovat loftit ja loaferit. Mitä kieltä lapsenlapsemme puhuvat?
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste