Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
Moni ihmisluonteen syvimmät koukerot läpikotaisin kahlannut asiantuntija on ollut kauan jo sitä mieltä, että kaikki me ihmiset keräämme elämämme aikana jotakin. Toisilla se on vain paljon silmään pistävämpää kuin toisilla.
Jos kerää vaikka nappeja, ei sitä välttämättä kukaan tiedä.
Mutta jos kerää traktoreita, niin kyllä sen jossain vaiheessa joku huomaa.
Keräysmahdollisuuksia on rajattomasti. Mitä tahansa voi elämässään laittaa talteen.
Joku kerää marjoja, sieniä ja muita syötäviä kasveja. Toiset polttopuita, kauniita kiviä tai vaikka ruusulajikkeita. Jotkut haluavat matkamuistoja tai ainakin käydä mahdollisimman monessa paikassa ja ottaa niistä valokuvia.
Itse olen lapsena kerännyt purukumin kuvia ja vähän vanhempana postimerkkejä.
Koskaan ei voi tietää mikä ketäkin kiinnostaa.
Perinteisimpiä kohteita ovat yleensä olleet aina juuri postimerkit ja rahat. Niillä on ihan omat kerhonsa ympäri maailman ja huutokauppansa, joissa liikkuu ajoittain suuriakin summia.
Keräämisen aktiivisuudessa on myös paljon eroja. Joku tekee sitä luonnostaan ihan vahingossa ja toiset oikeasti työkseen ja kiertävät suurella alueella etsien antiikkia tai muita harvinaisuuksia. Ammattilaiset tekevät vieläkin aina silloin tällöin niin sanottuja kirpputorilöytöjä. Joskus on myyntipöydällä halpaan hintaan aivan mitättömän näköinen, jopa ruma esine, mutta sen taustalta löytyy kuitenkin joku arvostettu taiteilija tai suunnittelija.
Koskaan ei voi tietää mikä ketäkin kiinnostaa. Joillekin tärkeintä voi olla saada maailman tähdiltä ja idoleiltaan nimikirjoituksia. Minä esimerkiksi tunnen sellaisia henkilöitä, jotka keräävät moottorisahoja, mopoja, poliisiautojen pienoismalleja, pinssejä, äänilevyjä, kasetteja, kyniä, lippalakkeja, muumimukeja, sarjakuvalehtiä, arabian posliinia, kaljapullon korkkeja ja täysiä viinapulloja.
Keräysmahdollisuuksia on rajattomasti. Mitä tahansa voi elämässään laittaa talteen.
Keräilijät tekevät yleensä huomaamattaan myös palveluksen muulle väestölle, sillä he säilyttävät aarteensa hyvin ja asioihin perehtyneenä hankkivat vähitellen sellaisen tietopankin, jonka yksityiskohtia ei kerralla mistään Googlesta löydy.
Himokeräilijä ei yleensä koskaan ole erakko. Hän kiertää paikkoja löytääkseen mieleisiä tavaroita ja vaihtaa niitä yleensä muiden alan harrastajien kanssa.
Keräilijät pitävätkin paljon niin sanottuja rompepäiviä, jotka ovat hyvin sosiaalisia tapahtumia. Tavaroita ja tietoja vaihdetaan vilkkaasti.
Keräilijät tuntevat vertaisiaan ja kun kysyy, mistä voisi jonkun kiinnostavan asian mahdollisesti hankkia, niin useasti löytyy nimi, jolta kannattaa kysyä.
Minäkin allekirjoitan täysin sen uskomuksen, että kaikki keräävät jotain.
Jos löytyy oikeasti sellainen ihminen, joka ei välitä mistään, eikä arvosta mitään, häntä ei kiinnosta mikään, eikä ole halukas säilyttämään mitään tallessa, niin mielestäni hänkin on kuitenkin synnynnäinen keräilijä.
Hän kerää itselleen vaikeuksia.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste