Kolumni
Muistan lapsuudesta, kun meillä ei ollut autoa, niin yleisillä kulkuneuvoilla tietysti matkustettiin. Välillä se osoittautui aika työlääksi.
Kyyjärveltä Kurun mummulaan kun haluttiin mennä joulun viettoon, niin reilusti yli 200 kilometrin matkaan piti lähteä jo vähän ennen kuin kukko heräsi. Taksilla, postiautolla, junalla ja linja-autolla kun eteenpäin keploteltiin, niin perille päästiin kyllä iltaan mennessä, mutta tuli siinä asemat, pysäkit ja odottaminen jo aika lailla tutuiksi.
Sitten isä meni ja osti yllättäen Kuplavolkkarin. Se ei ollut mistään kohtaa enää uudenkarhea ja siinä oli 6 voltin virtavehkeet. Voi että se oli mahtava peli.
Matka Kuruun kesti silläkin monta tuntia, mutta pihasta lähdettiin ja pihaan tultiin. Se oli niin hienoa.
Sen ajan Volkkarissa ei ollut paljon varusteluja. Ei ollut radiota, ei ABS:ää, ei ohjaustehostinta, eikä edes turvavöitä, mutta niin vaan matka taittui. Volkkarissa moottori oli takana, eli tavaratila oli edessä konepellin alla, heti siinä bensatankin ja vararenkaan välissä. Paljon ei tilaa ollut, mutta ei sitä paljon tarvittukaan. 7-henkisen perheen petivehkeistä kasseihin ei tarvinnut pakata juuri mitään. Suurin osa kasattiin takapenkillä matkustavien syliin, etteivät he jäätyisi.
6-voltin auto oli siitä helppo, että siellä ei koskaan tullut talvella kuuma.
Vaikka ajoi koko päivän yhteen menoon, niin lasit olivat aina osittain jäässä.
Minä istuin etupenkillä talouspaperirulla kädessä ja minun tehtävänäni oli koko ajan pyyhkiä tuulilasia, että isä olisi edes vähän nähnyt, mitä edessäpäin tapahtuu.
Minun tehtävänäni oli koko ajan pyyhkiä tuulilasia, että isä olisi edes vähän nähnyt, mitä edessäpäin tapahtuu.
Kaikki kuulostaa ehkä ikävältä, mutta silti se oli oikeasti niin mukavaa, että pysyy aina mielessä, todella kivana ikimuistoisena ajokokemuksena.
Vertailun vuoksi tuli tässä mieleeni, kun tarvitsin vähän aikaa sitten välttämättä kunnollista autoa, niin vuokrasin sellaisen. Sen ilmastointi ja lämmitys pitivät matkustus mukavuuden huipussaan. Karttaohjelma neuvoi tarkasti ajoreitin.
Näyttöruutu jakoi infoa ajamisesta ja radio soi särähtämättä millä kanavalla tahansa. Tuulilasin pyyhkijät lähtivät automaattisesti liikkeelle, kun lasille kertyi vettä.
Penkki oli lämmin ja sitä pystyi säätämään sähköisesti mihin suuntaan tahansa.
Auto osallistui ajamiseen ja moitti äänekkäästi heti jos ajoin liian lähellä reunaa, tai keskiviivaa. Samoin silloin kun olin liian lähellä toista, peruutin ahtaaseen paikkaan, tai pidin liian kauan kättä irti ratista. Jos laitoin kokeeksi silmäni kiinni, niin auto vinkui kuin palovaroitin. Olin liikkeellä päivällä, mutta jos olisin ajanut pimeässä, se kuulemma olisi vaihtanut itse valoja, kun toinen auto olisi tullut vastaan.
Että hieman on autoilu muuttunut, eikä missään mielessä huonompaan suuntaan. Aina tämä uusikin reissu pysyy mielessäni, kivana ikimuistoisena ajokokemuksena.
Toisaalta, eihän siinä oikeastaan mitään uutta ole, että kuskille koko ajan tulee moitetta huonosta ajotavasta, mutta ennen vanhaan se tuli vierestä, tai takapenkiltä.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste